Lääkäri auttaa muita, mutta voi kokea vaikeaksi hakea apua itselleen. Lääkäriliiton luottamuslääkärit ovat kokeneita kollegoita, jotka auttavat lääkäriä terveydellisissä ongelmissa ja hoitoon hakeutumisessa.

Lääkäriliitolla on 32 luottamuslääkäriä, joiden puoleen lääkäri voi kääntyä terveysongelmissa silloin, kun hoitoon hakeutuminen muuta kautta tuntuu hankalalta tai asia on erityisen luottamuksellinen. Yleisimpiä syitä ottaa luottamuslääkäriin yhteyttä ovat masennus, pari- ja perhesuhdeongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Usein ongelmat ovat työperäisiä.

Tänä syksynä luottamuslääkärinä aloittanut Kaarina Roth on toiminut psykiatrina ja psykoterapeuttina sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, myös esimiestehtävissä. Hänellä on aiemminkin ollut lääkäreitä potilaina.

- Lääkärille kynnys hakeutua hoitoon on muita korkeampi. Luottamuslääkäritoiminnalla pyritään helpottamaan tilannetta, Roth toteaa.

- Lääkärin kannattaa muistaa, että hänellä on samat sairaudet kuin muillakin, ja että hän tarvitsee samanlaista hoitoa kuin muutkin. Hoitoon hakeutuminen on tärkeää jo työkyvyn ylläpitämisenkin kannalta.

- Tyypillistä on, että lääkäri on aluksi yrittänyt lääkitä itse itseään, mutta on sitten ymmärtänyt tarvitsevansa apua. Kun lääkäri ottaa minuun yhteyttä, teemme aluksi arvion tilanteesta ja jäsentelemme ongelmaa yhdessä. Joskus jo tämä pelkästään riittää. Usein keskustelemme vielä uudestaan, ja tarvittaessa ohjaan hoitoon.

Ehdottoman luottamuksellista

Marja-Liisa Portaankorva on myös uusi, vuoden vaihteessa aloittanut luottamuslääkäri. Hän on yleislääkäri, psykiatri ja perheterapeutti.

- Tähän mennessä olen saanut luottamuslääkärinä kolme yhteydenottoa. Kaikki tapaukset ovat olleet erilaisia - niihin on liittynyt työkuormitukseen ja perheeseen liittyviä asioita, Portaankorva kertoo.

- Olemme keskustelleet puhelimessa ja sähköpostin välityksellä, ja pohtineet yhdessä, mikä olisi hyvä tapa ratkaista ongelma, ja mistä kannattaisi hakea hoitoa. Keskustelut ovat täysin luottamuksellisia, Portaankorva painottaa.

Toiminnan periaatteena onkin ehdoton luottamuksellisuus niin työpaikkaan kuin Lääkäriliittoonkin päin. Hoidettavan kollegan henkilöllisyys tai potilastiedot eivät tule liiton tietoon.

Psykiatrien tarve kasvanut

Luottamuslääkärin toiminnan pääpaino on apua tarvitsevan lääkärin ongelmien selvittelyssä, mahdollisten tutkimusten ja hoidon käynnistämisessä sekä kollegan tukemisessa hoidon aloittamisessa. Tarkoitus ei ole luoda pysyvää hoitosuhdetta.

Luottamuslääkärit toimivat itsenäisesti Lääkäriliiton toimintaohjeen mukaan. Toimintaa koordinoi liiton hallituksen nimittämä luottamuslääkäritoimikunta, jonka puheenjohtajana on Kristiina Toivola.

- Toimikunta suunnittelee luottamuslääkärien toimintaa, järjestää koulutustilaisuuksia sekä antaa lausuntoja ja ehdotuksia liitolle. Koulutuksissa otamme huomioon luottamuslääkäreiltä tulevat toiveet. Aiheet ovat käytännönläheisiä. Esimerkiksi viimeisimmän koulutustilaisuuden aiheena oli kognitiivinen ergonomia.

- Rekrytoimme myös uudet luottamuslääkärit. Rekrytoinnissa otamme huomioon alueellisen kattavuuden ja keskeiset erikoisalat. Viime aikoina olemme rekrytoineet erityisesti psykiatreja, koska heille on entistä enemmän kysyntää. Työpaikkojen muutokset ja ristiriitatilanteet lisäävät henkistä kuormitusta, Toivola kertoo.

Tukea kaikissa uravaiheissa

Luottamuslääkäritoiminta ei korvaa lääkärien työterveyshuoltoa, vaan toimii lähinnä hoidon aloituksen ja hoitoon ohjauksen väylänä. Luottamuslääkäri voi normaaliin tapaan ja potilaan suostumuksella ohjata kollegapotilaan jatkohoitoon työterveyshuoltoon, erikoissairaanhoitoon tai esimerkiksi kuntoutukseen.

- Olen itse ohjannut kollegapotilaita työterveyshuoltoon mm. ergonomiaongelmien takia. Aina ei avun antaja ole lääkäri, vaan esimerkiksi fysioterapeutti. Hyvät kollegat, käyttäkää työterveyshuoltoa! Toivola kehottaa.

Hän muistuttaa myös, että luottamuslääkäreiltä saa tukea kaikissa uravaiheissa.

- Opiskelijat saavat hyvää hoitoa YTHS:n kautta, mutta voivat tarvita myös luottamuslääkärin tukea. Opiskelija voi painiskella esimerkiksi sellaisen ongelman kanssa, onko hän ylimalkaan opiskelemassa oikealla alalla. Nuoret lääkärit puolestaan tarvitsevat tukea uran alkuvaiheessa.

- Rohkaisen myös seniorilääkäreitä kääntymään tarvittaessa luottamuslääkärin puoleen. Seniorit pohtivat usein työssä jaksamistaan: jatkaako vielä työssä vai lopettaako? Eläkkeelle jääminenkin voi olla kriisin paikka. Työ on iso osa lääkärin elämää, ja siitä luopuminen voi tuoda tyhjyyden tunteen. Silloin on hyvä keskustella asiasta luottamuslääkärin kanssa, Toivola toteaa.

➤ Luottamuslääkärien yhteystiedot ovat Lääkärikalenterissa ja liiton verkkosivuilla osoitteessa www.laakariliitto.fi/yhteystiedot/luottamuslaakarit (vaatii kirjautumisen Fimnet-tunnuksilla) sekä seuraavalla aukeamalla.

➤ Palvelua voivat käyttää kaikki Lääkäriliiton jäsenet, myös opiskelijat ja työelämän ulkopuolella olevat.

➤ Auttamistapoja ovat mm. luottamuslääkärin itsensä antama hoito, hoitoon ohjaus, tukikeskustelut ja työnohjaus.