EU:ssa yhtenäistetään erikoistumiskoulutuksia ja yksinkertaistetaan pätevyyksien tunnustamista.

EU:n ammattipätevyysdirektiiviä uudistetaan. Sen tarkoitus on edistää työvoiman liikkuvuutta. Terveydenhuollon työntekijöiden lisääntyvä liikkuminen vaatii seurantajärjestelmiä, pätevyyksien kansainvälistä yhtenäistämistä ja valvontaa. Lääkäriliitto antoi lausuntonsa komission direktiiviehdotuksesta helmikuussa.

- Direktiiviuudistuksessa terveydenhuollon ammatit nousevat keskeiseen asemaan, lääkärit erityisesti. Uudistus kytkeytyy potilasturvallisuuteen ja koulutuksen laatuun, sanoo Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Erikoisaloja hyväksytään lisää

Direktiiviehdotuksella ollaan mahdollistamassa EU-maiden tunnustamien ja listaamien erikoisalojen määrän lisääminen. Nykyisen järjestelmän mukaan erikoisalan tulee olla edustettuna 2/5:ssa jäsenvaltioista. Tulevaisuudessa riittäisi, että kolmasosa jäsenmaista on määritellyt alan lääketieteen erikoisalaksi. Lääkäriliitto kannattaa mallia.

- Yleiseurooppalaisten erikoisalojen kohdalla liikkuvuus on helppoa. Kun ala on mainittu direktiivissä, pätevyys on helppo hankkia toisessakin jäsenmaassa. Jos erikoisala ei ole luettelossa, se on hankalampaa. Siksi erikoisaloja haluttaisiin luetteloon mahdollisimman paljon, kertoo Halila.

Uusien erikoisalojen hyväksyminen siirtyisi ehdotuksen mukaan komission tehtäväksi, ja Lääkäriliitto kannattaa tätä.

- Nyt päätökset tehdään ministerineuvostossa, eikä kaikkia yleisiäkään erikoisaloja ole saatu luetteloon jäsenmaiden politikoinnin takia, kertoo Halila.

Esimerkiksi syöpätauteja ei ole hyväksytty direktiivissä erikoisalaksi.

Ammatillista kehittymistä seurataan tarkemmin

Lääkärin pätevyyden arviointi halutaan jatkossa pitää kansallisissa käsissä, jotta eri maiden käytännöt ja tavoitteet voidaan huomioida. Lääkäriliitto ei kannata yleiseurooppalaisia valvontamekanismeja, mutta pätevyyden kansainvälistä arviointia halutaan kehittää.

- Kehitys on menossa siihen suuntaan, että lääkärin toimilupa ei enää ole elinikäinen. Ei tosin vielä tämän direktiivin myötä, mutta tämä on askel siihen suuntaan, Halila sanoo.

Direktiiviehdotuksen mukaan täydennyskoulutusta seurattaisiin jatkossa viiden vuoden välein. Lääkäriliitto kannattaa laajempaakin ammatillisen kehittymisen seurantaa. Nyt pakolliset järjestelmät ovat monessa maassa melko mekaanisia, sillä pisteitä saa yleensä vain luentojen seuraamisesta.

- Järjestelmästä pitäisi saada monimuotoisempi kuin puhdas luentotuntien seurantajärjestelmä, miettii Halila.

Suomessa Pro Medico on jo kehittämässä ammatillisen kehittymisen seurannan mallia.

Lääkäriliitto korostaa, että pätevyyden ja ammattitaidon ylläpitämisen osoittaminen ei saa jäädä pelkästään lääkärin omille harteille.

- Olennaista olisi, että täydennyskoulutukseen pääseminen olisi työnantajan vastuulla. Lääkäriä ei pidä laittaa maksamaan pakollisen järjestelmän kuluja, sanoo Halila.

Kun työntekijät liikkuvat, tiedonkin on liikuttava

Liikkuvuuden lisääntyessä tiedon on kuljettava ja hälytysmekanismien toimittava. Lääkäriliitto muistuttaa, että tiedon terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuksista ja niiden rajoituksesta on siirryttävä nopeasti toisten jäsenvaltioiden viranomaisille.

- Tällä hetkellä tieto lääkärin oikeuksien menettämisestä tai niiden rajoittamisesta yhdessä EU-maassa ei kulje riittävän nopeasti ja tehokkaasti, Halila sanoo.

- Vaikka lääkärin oikeuksiin puututtaisiin, on työn jatkaminen toisessa maassa mahdollista. Tämän vuoksi sisämarkkinoiden IMI-valvontajärjestelmää on vahvistettava.

Tiedon kulkua voitaisiin parantaa myös ottamalla käyttöön Eurooppalainen ammattikortti. Lääkäriliitto korostaa lausunnossaan, että järjestelyn on oltava teknisesti toimiva. Perinteisen kortin sijasta järjestely tulisi toteuttaa ajantasaisena tietokantana, josta pätevyydet ja oikeudet voi lääkärin liikkuessa tarkastaa.

Halilan mukaan lääkäreistä tulee todennäköisesti Euroopan tasolla järjestelmän pilottiryhmä.

Koulutuksen eroja tasataan

Suomalaisen lääkärin liikkumismahdollisuuksiin direktiivi ei tuo suuria muutoksia. EU-maissa työskentely ei tähän mennessäkään ole ollut kovin vaikeaa, sillä suomalainen pitkä koulutus on hyväksytty helposti. Halila arvio, että Suomi saattaa hyötyä direktiivistä meille työskentelemään tulevien ulkomaisten lääkärien osaamistason parantumisena.

- Koulutus on suhteellisen samantasoista, mutta joidenkin maiden erikoistumiskoulutukset ovat tällä hetkellä hyvin lyhyitä. Sitä voi pitää vähän arveluttavana. Tällä hetkellä Suomen on se vain hyväksyttävä, koska lyhyet koulutukset on hyväksytty direktiivissä.

Uudistuksen yhteydessä erikoislääkärikoulutuksen vähimmäiskestoa on tarkoitus pidentää. Nyt joissain maissa erikoislääkärikoulutuksesta voi selvitä joillain aloilla kolmessa vuodessa, kun Suomessa minimipituus on viisi vuotta.

- Uudistus saattaa helpottaa muiden maiden lääkäreiden työskentelyä Suomessa. Kieli on meillä kuitenkin niin rajoittava tekijä, että lääkärikunnasta tuskin tulee kovin monikansallista. Eniten meille tulee lääkäreitä Virosta, ja siihen tämä ei varmaankaan vaikuta suuresti, arvioi Halila.

Direktiivi on tarkoitus hyväksyä tänä vuonna. Muutosten odotetaan astuvan voimaan 2014.