Lääkäriliitolta lausunto sähköisen reseptin käyttöönotosta: Reseptitiedot suoraan lääkäriltä potilaan valitsemaan apteekkiin

Lääkäriliitto on pyynnöstä antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle sähköistä lääkemääräystä koskevasta esiselvityksestä. Liitto katsoo, että sähköisen reseptin käyttöönoton tulisi tapahtua ensi vaiheessa reseptitietojen suorana toimittamisena lääkäriltä potilaan valitsemaan apteekkiin.

- Tästä menettelystä on kansainvälisiä kokemuksia mm. Tanskasta ja tähän voitaisiin mennä hyvinkin nopeasti, jolloin lääkemääräys saataisiin sähköisessä muodossa myös apteekkiin. Potilaan laajempi valinnanvapaus lääkeostojen ja osaostojen osalta jäisi toteutettavaksi kirjallisen reseptin muodossa, todetaan liiton lausunnossa.

Liiton näkemyksen mukaan tämä ensi vaiheen toteutus ei sulje pois mahdollisuutta siirtyä myöhemmässä vaiheessa keskitettyyn reseptitietokantaan perustuvaan toimintamalliin, kun sitä ensin rajatuissa puitteissa ja hyvin suunniteltuna kokeillaan.

- Tässä vaiheessa Lääkäriliitto kuitenkin pitää keskitettyyn tietokantaan liittyviä tietosuoja- ja hallinnointiongelmia sellaisina, että siihen perustuvan mallin toteuttamiskelpoisuuteen ei voi ottaa lopullista kantaa.

Liiton mielestä kartoitusprojekti on ollut taustoiltaan mittava ja esiselvitys monessa suhteessa perusteellinen ja valaiseva. Esiselvityksen johdannossa todetaan, että sähköisellä lääkemääräyksellä tarkoitetaan voimassa olevien määräysten mukaan lääkärin tietojärjestelmästä apteekin tietojärjestelmään välitettävää lääkemääräystä.

- Selvityksessä on määritelmä haluttu heti muuttaa sellaiseksi, että sähköisellä reseptillä tarkoitetaan lääkärin tietojärjestelmästä tuotettua reseptiä, joka siirretään toimittamista varten apteekkien reseptinkäsittelyjärjestelmiin. Eli määritelmällä suljetaan pois mm. Tanskassa toimivaksi todettu menettely, jossa sähköinen lääkemääräys toimitetaan suoraan potilaan valitsemaan apteekkiin.

Sähköiseen reseptiin liittyvien hankkeiden pulmina tuodaan esiin selkeiden normien ja standardien puuttuminen mm. sähköisestä allekirjoituksesta sekä toiminnan yleisten ehtojen vaillinaisuus.

- Näiden voidaan katsoa olevan yleisiä edellytyksiä lähdettiinpä sähköistä menettelyä kehittämään missä teknisessä ympäristössä tahansa, muistuttaa liitto.

Tähänastisissa kokeiluissa erityisenä puutteena pidetään potilaan heikentynyttä mahdollisuutta valita itse käyttämänsä apteekki jokaisella asiointikerralla.

- Ottaen huomioon lupamenettelyllä tiukasti säännelty apteekkilaitos, pääosin valmistuotteisiin perustuva lääkekauppa ja tarkasti määritellyt hinnat, tuntuu yhden vapauden tämänkaltainen korostaminen yllättävältä. Varsin hämmästyttävää on myös näin syntyvä vaikutelma siitä, että erityisesti lääkärit pyrkisivät rajoittamaan apteekin valinnanvapautta. Yleisenä tällaista piirrettä ei ole missään selvityksissä raportoitu, todetaan liiton lausunnossa.

- Puhelinreseptien ja faksireseptien osalta ei pulmia ole syntynyt siinä, etteikö potilas osaisi apteekkiansa kysyttäessä valita. Kirjallisen reseptin säilyessä voidaan tällä koetellulla menettelyllä turvata jokahetkinen valinnanvapaus ja oikeus tilapäisiin mielenmuutoksiin jokaiselle potilaalle, joka sitä erityisesti haluaa.

TIETO APTEEKKIIN SEKÄ SÄHKÖISESTI ETTÄ PAPERILLA

Lääkäriliitto katsoo, että ensi vaiheessa tulisi mahdollistaa määräyksen lähettäminen sähköposti- tai sanomavälitysreseptinä lääkäriltä apteekkiin.

- Tämä ei estä muidenkin järjestelmien kokeilemista. Suora reseptitietojen välittäminen lääkäriltä apteekille Tanskan mallin mukaisesti voitaisiin ottaa käyttöön kohtalaisen nopeasti ja siinä vältettäisiin monet erityisesti reseptitietokannan muodostamiseen ja ylläpitoon liittyvät ongelmat.

Liiton näkemyksen mukaan tieto apteekkiin voitaisiin välittää sekä sähköisesti että potilaan viemänä paperilla.

- Tämä tarjoaa monta etua pyrittäessä mahdollisimman virheettömään ja varmistettuun lääkemääräysmenettelyyn. Allekirjoittaessaan atk-reseptin lääkäri tarkistaa reseptitiedot. Reseptin meneminen sähköisessä muodossa apteekkiin poistaa tarpeen apteekissa siirtää tietoja käsin omiin tietojärjestelmiin. Potilaan tuoma paperiresepti toimii varmisteena ja estää reseptiväärennösten tekemistä. Samalla se toimii tarkistuskappaleena apteekille sähköisen reseptimuodon kanssa. Edelleen merkinnät voidaan kirjata tähän paperille kirjoitettuun reseptiin ja tämä tieto jää potilaan omaan hallintaan.

LÄÄKKEEN MÄÄRÄMISESTÄ

Työryhmän kuvaus lääkkeen määräämisestä reseptin käsittelyprosessin yhteydessä lähtee siitä, että päätös lääkkeen määräämisestä on tehty ja huomiota kiinnitetään vain mahdollisen muun lääkityksen vaikutuksiin.

- Kuvaus on vinoutunut ja yksipuolinen. Hyvin useissa tilanteissa ei potilaalla ole menossa tai lähiaikoina ollut muuta lääkitystä. Toisaalta tarkistettavia asioita on muitakin, kuten mahdolliset lääkeyliherkkyydet sekä muut kokemukset aiemmista lääkityksistä.

Liitto muistuttaa lausunnossaan, että lääkettä määrätessään lääkärin tulee myös tietää ne tärkeimmät yhteisvaikutukset, jotka määrättävän lääkkeen osalta täytyy ottaa huomioon.

- Tällöin, mikäli lääkäri ei saa potilaalta suoraan tietoa muista lääkkeistä, osaa hän kuitenkin varoittaa tietyntyyppisten lääkkeiden käyttämisestä yhdessä määrättävän lääkkeen kanssa. Edelleen lääkäri voi pyytää potilasta toimittamaan tiedot muista lääkkeistä soittamalla tai tuomalla reseptit katsottavaksi. Potilaan aktiivinen rooli omassa hoidossaan on tärkeää, siksi myös lääkemääräykseen liittyvien tietojen ensisijaisen lähteen tulee olla potilas itse. Näin ollen tilanne ei suinkaan muun lääkityksen osalta ole käytännössä niin vaikea kuin työryhmän kuvauksessa annetaan ymmärtää.

NYKYTILAN ARVIOINTIA

Työryhmän kuvauksessa todetaan, että lääkärin vastaanotoilla on lisääntyvässä määrin käytettävissä työasemaohjelmia, joilla on mahdollista kirjoittaa atk-resepti.

- Näissä työasemaohjelmissa ja niiden taustalla olevissa lääketietokannoissa on kuitenkin sen verran puutteita, etteivät useat lääkärit halua kirjoittaa reseptejä koneellisesti. Kokonaan sähköinen resepti nähdään kyllä atk-pohjaisen reseptiprosessin luontevaksi jatkumoksi, mutta käytännön lääkärit eivät ole kovinkaan suuressa määrin kokeneet sähköistä siirtoa tarpeelliseksi tai välttämättömäksi jokapäiväisessä työssään. Asiasta ovat lähinnä keskustelleet erityisesti tietotekniikasta kiinnostuneet ja siihen paneutuneet lääkärit, jotka lääkärikunnassa ovat selvä vähemmistö.

- Pikemminkin lääkärit ovat katsoneet, että koneellisesti tuotetun reseptin tulostaminen paperille ja sen erillinen allekirjoittaminen tarjoavat hyvän mahdollisuuden toisaalta tarkistaa, että reseptin tiedot ovat oikein, ja toisaalta samalla käydä läpi potilaan kanssa lääkityksen toteuttamiseen liittyvät asiat, todetaan Lääkäriliiton lausunnossa.

Raportissa todetaan, että merkittävä määrä resepteistä kirjoitetaan tilanteissa, joissa potilas ei ole vastaanotolla. Kyseessä on useimmiten reseptin uusiminen tai edeltävällä vastaanottokäynnillä sovitun lääkityksen jatkaminen. Raportissa edelleen todetaan, että lääkityksen tarve on tällaisessa tilanteessa aina varmistettu muilla tavoin kuin kliinisesti tutkimalla.

- Tämä ilmaisu antaa hieman väärän kuvan tilanteesta. Reseptin uusimisen kohdalla monesti on kyse kliinisesti todetussa tilanteessa määrätyn lääkityksen sovitusta jatkamisesta, jolloin lääkityksen tarve kyllä pohjautuu alkuperäiseen kliiniseen tutkimukseen.

LÄÄKEMÄÄRÄYKSIEN EPÄSELVYYKSISTÄ

Nykyisen paperireseptikäytännön todetaan toimineen pääsääntöisesti hyvin. Käsinkirjoitettujen reseptien ongelmaksi todetaan käsialasta johtuvat epäselvyydet reseptin sisällössä ja allekirjoituksessa.

- Tähän ongelmaan atk-lääkemääräykset tuovat selvän parannuksen. Toisaalta atk-lääkemääräysten todetaan tuoneen uudentyyppisiä virheitä, jotka kohdistuvat useimmiten annostusohjeiden puutteellisuuksiin tai virheellisyyksiin. Periaatteessa ainakin osan näistä virheellisyyksistä pitäisi tulla korjatuksi, jos lääkäri tulostaa atk-reseptin paperille ja tarkistaa sen ennen allekirjoittamistaan.

Reseptiväärennösten todetaan lisääntyneen viime vuosina. Uutena ilmiönä tuodaan esiin kokonaan väärennetyt atk-reseptit.

- Väärennysten vaikeuttaminen edellyttää varmistavien menettelyjen kehittämistä.

Sähköisen reseptin todetaan vastaavan perustoiminnoiltaan perinteistä paperireseptiä ja samoin todetaan, ettei sähköinen resepti korvaa mitään olemassa olevia lääkkeen määräämistapoja.

- Tätä taustaa vasten sähköisen reseptin tulisikin olla menettelyjä täydentävä eikä niitä täysimääräisesti korvaava. Lääkkeen määräämisen keskeisin tehtävä on välittää lääkitystä koskeva tieto mahdollisimman virheettömänä lääkäriltä apteekille. Luonnollisesti tähän asiaan liittyvät myös korvausmenettelyt ja käytännöt, mutta niiden tulee mukautua tähän lääkemääräyksen perustehtävään eikä toisinpäin.

TAVOITTEET SÄHKÖISELLE RESEPTILLE

Lääkäriliiton mielestä on täysin oikea sähköisen reseptin perustavoite, että pyritään yhtenäiseen, selkeään ja valtakunnalliseen ratkaisuun.

- Päädyttiinpä jatkossa mihinkä sähköisen reseptimenettelyn tekniseen toteutukseen tahansa on sen pohjana oltava yhtenäinen reseptin peruskonsepti ja yksi luotettavasti ylläpidetty lääketietokanta, joka on saatavissa kaikkiin lääkärien työasemaohjelmiin.

Reseptitietojen tallentamisen erityiseen reseptitietokantaan todetaan vaativan aina potilaan suostumuksen.

-Ottaen huomioon lääkkeen määräämiseen, toimittamiseen ja korvaamiseen liittyvät monet toimijat onkin tällaisen kaikenkattavan suostumuksen hankkiminen ja toteaminen monessa suhteessa ongelmallista. Samoin potilaalla oleva oikeus halutessaan saada lääkkeen määrääjältä kirjallinen informaatio hänelle sähköisesti määrätystä lääkkeestä ja toisaalta lääkkeen toimittajalta vastaavanlainen kirjallinen informaatio vähentää olennaisesti sähköisen menettelyn vaivattomuutta, johon on ilmoitettu pyrittävän. Tällaisten kirjallisten varmisteiden käyttö johtaa siihen, että paperityömäärä ei olennaisesti vähene atk-perusteisen reseptin kirjoittamiseen nähden, toteaa Lääkäriliitto lausunnossaan.

Liiton näkemyksen mukaan pyrkimys päästä sähköisellä reseptillä täyteen vastaavuuteen paperireseptin kanssa johtaa myös moniin ongelmiin.

- Jatkoselvittelyissä ja pilotoinneissa onkin vielä pohdittava, onko tämä pyrkimys paperireseptin korvaavuuteen tarpeellinen. Paperireseptillä on monta hyvää puolta nimenomaan potilaan itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden turvaamisessa, joihin ei sähköisellä reseptillä ole ehkä syytäkään pyrkiä.

Lääkäriliitto toteaa, että sähköinen resepti voisi jo nyt toimia täydentävänä lääkkeen määräämismenettelynä, jota sovellettaisiin rajatuissa käyttötarkoituksissa paljolti puhelinreseptin tapaan.

- Jo nyt ehdotuksissa on päädytty ratkaisuun, ettei sähköistä reseptiä voisi uusia. Toinen asia, joka voisi olla hyvä alustavasti hyväksyä, olisi se, että pitkäaikaislääkityksissä käytettäisiin paperireseptiä, jolloin lääkkeiden osaostoasiat eivät nousisi ongelmaksi.