Lääkäriliiton hallitus 23.5.96: Liitto kannattaa uutta työaikalakia
Lääkäriliitto pitää hyvänä sitä, että uusi työaikalaki ulotetaan koskemaan myös lääkärien työtä ja että se asettaa katon ylityön tekemiselle. Liiton mielestä on oikein, että myös lääkärit voivat vastaisuudessa hoitaa virketehtävänsä perustyöajan ja lain salliman ylityöajan puitteissa. Lakiesitys on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnassa, joka on kuullut Lääkäriliiton näkemyksiä siitä.
Liiton laskelmat osoittavat, että työaikalain voimaantulo edellyttää noin 200-400 uuden lääkärinviran perustamista sairaaloihin. Uudistus tulee käytännössä voimaan vasta nykyisen sopimuskauden päätyttyä eli aikaisintaan helmikuusta 1998 alkaen, jolloin lääkärityöttömyyden ennakoidaan olevan nykyistä paljon korkeammalla tasolla. Täten lääkärimäärä riittää hyvin uudistuksen toteuttamiseen, enintään saattaa ilmetä tilapäistä vajausta joillain erikoisaloilla.
Hallitus katsoi, että tarvetta uusiin työaikajärjestelyihin syntyy lähinnä sairaaloiden raskaimmissa päivystyspisteissä, joissa joudutaan varautumaan mahdollisesti siirtymään jakso- tai muuhun periodityöhön. Koska lääkärien päivystystyö ei ole verrattavissa tavanomaiseen periodityöhön, uudistus edellyttää muutoksia myös työajan korvausjärjestelmiin. Terveyskeskuksissa uusi työaikalaki ei juuri aiheuta lisävirkojen tarvetta eikä merkittäviä muutoksia päivystysjärjestelmään, mutta liitto pitää tärkeänä, että myös perusterveydenhuollossa noudatetaan työaikalain periaatteita.
Hallitus katsoi, että uusien lääkärinvirkojen perustaminen johtaa väistämättä lisäkustannuksiin. Uudistuksen yhteydessä on lääkärien peruspalkkaa nostettava, jotta päivystysansioiden lasku ei johda tulotason romahtamiseen. Hallitus antoi liiton edunvalvontavaliokunnalle tehtäväksi ryhtyä valmistelemaan seuraavan virkaehtosopimuksen tavoitteita siten, että uuden työaikalain vaikutukset otetaan huomioon.
Lääkärien terveydenhuoltoa kehitetään
Lääkäriliitossa valmisteltiin jo muutama vuosi sitten jäsenten terveydenhuollon kehittämiseksi suunnitelma, jonka toteuttaminen on kuitenkin toistaiseksi lykkäytynyt taloudellisen tilanteen takia. Liiton selvitykset osoittavat, että lääkärit laiminlyövät sairauksiensa hoidon eivätkä käytä työterveyshuoltoa tai muita terveyspalveluja hyväkseen. Avun hakeminen ja kollegan hoitaminen näyttää usein myös olevan molemmille osapuolille ongelmallista.
Liiton tavoitteena on rekrytoida kokeneita lääkäreitä ns. luottamuslääkäreiksi, joiden puoleen jäsenet voisivat luottamuksellisesti hakeutua terveysongelmissaan. Hallitus päätti, että kuluvan vuoden aikana selvitetään järjestelmän rahoitusmahdollisuudet, käynnistetään luottamuslääkärien kouluttaminen sekä valmistellaan lääkärien työolosuhteita ja työsuojelua koskevan tutkimuksen tekemistä yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.
Tilintarkastus-komitealle valmistellaan ohjesääntö
Liiton sääntöjä muutettiin valtuuskunnan kevätkokouksessa siten, että varsinaisten ammattitilintarkastajien lisäksi liitolle valitaan 3-6 jäsenestä koostuva tilintarkastuskomitea, jonka tehtävä ja asema määritellään ohjesäännössä. Hallitus asetti ohjesääntöä valmistelemaan työryhmän, jonka puheenjohtajaksi nimettiin Risto Heikkala, jäseniksi Juha Heino, Antti Hyvärinen, Timo Juvakoski, Tuija Tenhunen ja Juha Tuominen sekä sihteeriksi Kaarina Sarvilinna.
Alaosastojen laskutusohje
Hallitus hyväksyi liiton alaosastojen, paikallisosastojen ja edunvalvontaosastojen talousohjetta täydentävän laskutusohjeen. Liiton talousarviossa on varattu kenttäorganisaation tukemiseen määräraha, josta osastot saavat vuosittaisen toiminta-avustuksen. Osastot maksavat pääsääntöisesti kaikki kulunsa toiminta-avustuksestaan, lukuun ottamatta mm. puheenjohtajan ja sihteerin palkkiota sekä Lääkäritalon kokoustilojen käyttöä, joista liitto huolehtii. Nämäkin kulut kohdennetaan kirjanpidossa ao. osastoille, mutta ne eivät vähennä toiminta-avustusta.
YTHS:n sopimusneuvottelut
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön hallituksen irtisanottua joulukuussa 1995 säätiön ja Lääkäriliiton välillä vuonna 1969 tehdyn pöytäkirjan on osapuolten välillä käyty neuvotteluja uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Vanhojen palvelussuhteiden osalta oli sopimuspöytäkirjan uudistamisesta jo päästy yksimielisyyteen ja uusien työntekijöiden osalta oli avoinna enää kysymys ikälisäjärjestelmästä. Hallitus antoi neuvottelijoille valtuudet hyväksyä sopimus, mikäli ikälisäjärjestelmässä päädytään tyydyttävään ratkaisuun.
