Lehti 15: Liitto toi­mii 15/1999 vsk 54 s. 2042

Hallituksen päätöksiä 7.5.99: Lääkäriliitolta suositus täydennyskoulutuksen suuntaviivoiksi

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi viime kokouksessaan liiton suosituksen täydennyskoulutuksen suuntaviivoiksi.

Suosituksessa todetaan lähtökohtaisesti, että täydennyskoulutus on lääkärin työhön ja ammattiin kuuluva eettinen velvollisuus ja oikeus. Lisäksi sen merkitys on suuri lääketieteellisen tiedon nopean lisääntymisen vuoksi.

Mika Vehkasaari

Kannanotossa katsotaan, että täydennyskoulutuksella voidaan kehittää terveyspalvelujärjestelmän toiminnan tuloksellisuutta, tehokkuutta ja pitkäjänteisyyttä. Sen sisällön määrittelyssä tulee ottaa huomioon myös terveydenhuoltojärjestelmän ja potilaiden sekä työnantajan tarpeet.

- Täydennyskoulutukseen osallistumisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Tietyt laatukriteerit täyttävään täydennyskoulutukseen osallistuvaa ja osaamistaan kehittävää lääkäriä tulee palkita, todetaan suosituksessa.

Lisäksi tulee työpaikkojen laadunarvioinnissa ottaa yhtenä kriteerinä huomioon lääkärien täydennyskoulutuksen järjestäminen.

TAVOITTEET JA JÄRJESTÄMINEN

Lääkäriliitto toteaa suosituksessaan täydennyskoulutuksen tavoitteista ja järjestämisestä seuraavaa:

- Täydennyskoulutuksen tulee olla koordinoitua ja kattavaa. Sen keskeisinä järjestäjätahoina tulevat kyseeseen lääkärijärjestöt sekä myös yliopistot.

- Täydennyskoulutuksen avulla kehitetään lääkärin valmiuksia oman toiminnan jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen.

- Sairaanhoitopiireissä täydennyskoulutuksen kautta tulee varmistaa näyttöön perustuvien alueellisten hoito-ohjelmien toimivuus.

- Paikallisella tasolla yksittäisen lääkärin täydennyskoulutuksen rahoitus tulisi sitoa vuosittain tehtävään henkilökohtaiseen täydennyskoulutussuunnitelmaan.

EDELLYTYKSET JA VELVOLLISUUDET

Täydennyskoulutuksen edellytyksistä ja lääkärin velvollisuuksista on kannanottoon kirjattu seuraavaa:

- Lääkärillä tulee olla oikeus ammatin edellyttämään työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen työnantajan kustannuksella vähintään kahden viikon ajan (10 työpäivää) vuodessa. Tämän tulee koostua sovitut laatukriteerit täyttävästä koulutuksesta. Täydennyskoulutuksen määrällisissä minimitavoitteissa tulee ottaa huomioon yksilölliset työtehtävien asettamat vaatimukset.

- Lääkärille tulee luoda edellytykset seurata ammattialan kehitystä jokapäiväisessä työssä.

- Lääkärin työaikaan tulee sisältyä työpaikkakoulutusta ja henkilökohtaista täydennyskoulutusta vähintään viisi tuntia viikossa.

- Lääkärin tulee kirjata ja arvioida oma täydennyskoulutuksensa ja oppimisaktiviteettinsa.

LÄÄKÄRILIITTO TARKKAILIJAKSI EAC:HEN

Hallitus päätti, että Suomen Lääkäriliitto osallistuu tarkkailijana UEMS:in Accreditation Councilin eli lyhyesti EAC:n toimintaan.

Lue myös

EAC on Euroopan erikoislääkäriliitto UEMS:in perustama ja sen tehtävänä on toimia eurooppalaisten täydennyskoulutustilaisuuksien akkreditointielimenä. Lähtökohtana on tarve saada hyväksytettyä toisissa maissa suoritettua täydennyskoulutusta osaksi oman maan kansallista järjestelmää.

Alkuvaiheessa EAC:n toiminnassa olisivat varsinaisesti mukana sellaiset maat, joissa on olemassa täydennyskoulutuksen pisteytysmenettely. Se toimisi pisteiden selvityslaitoksena eli tekisi pisteistä vertailukelpoisia eri maiden välillä. Suomessa tällaista järjestelmää ei ole olemassa, mutta EAC:n toiminnassa voi olla mukana myös tarkkailijastatuksella.

MUITA PÄÄTÖKSIÄ:

Hallitus päätti lähettää Lääkäriliiton edustajat AMEE:n (Association for Medical in Europe) vuosikokoukseen ja sen yhteydessä pidettävään lääketieteen opetuksen konferenssiin A Critical Appraisal of Medical Education. Kokous pidetään Linköpingissä ensi syksynä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030