Lääkäriliiton lausunto: Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen luomisessa edettävä maltillisesti

Lääkäriliitto toteaa yhteenvetona ehdotuksesta, että ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen luomisessa tulee edetä maltillisesti ja saatujen kokemusten perusteella kandidaatti-nimikettä ei tule ottaa käyttöön ammattikorkeakoulujen tutkintojen kohdalla.

- Ehdotus, jonka mukaan kandidaattinimikettä voivat käyttää myös aiemman koulutuksen läpikäyneet, on perusteeton. Lisäksi selvitettäväksi ehdotettu kysymys professuurien luomisesta ammattikorkeakouluihin on syytä unohtaa.

Liitto muistuttaa, että ammattikorkeakoululakityöryhmän muistion eriävissä mielipiteissä, OECD-arvioinnissa ja lausuntokierroksessa esille tulleet seikat tulee ottaa tarkasti huomioon lakiesityksen jatkokäsittelyssä.

AMMATTIKORKEAKOULULAITOS LUOTIIN LIIAN NOPEASTI

Ammattikorkeakoululaitos luotiin Suomeen Lääkäriliiton mielestä liian nopealla aikataululla ja liian laajana. Tarkoituksena oli edetä kokeiluista saatujen kokemusten perusteella ja sillä pohjalla arvioida järjestelmän jatko.

- Tästä huolimatta Suomeen on luotu nopealla aikataululla 29 maakunnallisen ammattikorkeakoulun verkko. Samoin nyt ollaan nopealla aikataululla luomassa ammattikorkeakouluihin jatkotutkintoja ennen kuin on edes kunnolla ehditty saada kokemuksia nykymuotoisesti koulutettujen menestymisestä työelämässä.

Ammattikorkeakoulut luotiin nimenomaan työelämävalmiuksien parantamiseen. Koko AMK-järjestelmän lähtökohtana on ollut kouluttaa korkeatasoisia ammattiosaajia työelämään.

- Jatkotutkintojen nopealla luomisella osoitetaan, että tämä tavoite ei olekaan toteutunut, toteaa Lääkäriliitto lausunnossaan.

Ammattikorkeakoulun ja varsinaisen korkeakoululaitoksen (yliopistolaitos) rinnakkaiselo perustuu eurooppalaiseen ns. duaalimalliin.

- Viimeaikaiset uudistussuunnitelmat osoittavat, että duaalimalli alkaa hämärtyä Suomessa.

Laajapohjaisesta työryhmästä puuttui yliopistolaitoksen varsinainen edustus.

- Tämä olisi ollut syytä olla mukana, kun yhtymäkohtia yliopistolaitokseen monilla kohdin on olemassa, toteaa Lääkäriliitto.

KANDIDAATTI-NIMIKETTÄ EI AMMATTIKORKEAKOULUIHIN

Ammattikorkeakoululaitoksen kehitystä kuvaavassa muistion johdannossa todetaan ammattikorkeakoulut muodostetun nostamalla aiempien oppilaitosten koulutus korkeakoulutasoiseksi.

- Koulutuksen nostaminen on pitkä ja laaja prosessi, eikä sitä voida todeta tapahtuneen hallinnollisilla päätöksillä.

Ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiseen on panostettu runsaasti paitsi kuntien myös valtion varoja viime vuosina.

- Uhkana on, että tämä edelleen supistaa yliopistolaitoksen resursseja entisestään.

Duaalimallia on Lääkäriliiton näkemyksen mukaan hämärtämässä edelleen ehdotus, jonka mukaan ammattikorkeakouluissa ryhdyttäisiin käyttämään kandidaattinimikkeitä.

- Tämä on entisestään sekoittamassa kahta järjestelmää toisiinsa ja aiheuttaa sekaannusta kansalaisissa ja työnantajissa. Lakiehdotuksen 38 pykälä:ssä todetaan, että ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimikettä saa käyttää vain ammattikorkeakouluissa suoritetuista tutkinnoista. AMK-lisäys suluissa ei riitä poistamaan tätä epäselvyyttä.

Lääkäriliitto toteaa, että ammattikorkeakoulujen tulee saavuttaa arvostuksensa ja asemansa muuta kautta kuin kopioimalla tutkintojärjestelmä ja nimikkeistö yliopistoista.

Lain 45 pykälä:ssä todetaan, että ennen lain voimaantuloa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat oikeutettuja käyttämään 17 pykälä:ssä tarkoitettua tutkinnon nimeä.

- Yleisten periaatteiden mukaisesti tämä tuntuu oudolta periaatteelta. Tutkintonimike, oli se sitten mikä tahansa, tulee varata vain kyseisen tutkinnon suorittaneille henkilöille, todetaan liiton lausunnossa.

PROFESSUURIT TULEE SÄILYTTÄÄ YLIOPISTOISSA

Työryhmä esittää, että ammattikorkeakoulujen opettajakunnan kohdalla tulee selvittää myös mahdollinen professuurien perustaminen. Lääkäriliiton mielestä professuurit tulee säilyttää tiedekorkeakouluissa eli yliopistoissa, joihin tulee myös varata ja riittävästi resursoida tieteellinen tutkimustyö.

Muistion eriävässä mielipiteessä tuotu käsitys siitä, että kesäkuussa 2002 julkaistavan OECD:n ammattikorkeakoulujärjestelmästä tekemän kansainvälisen arvioinnin tulokset on syytä huomioida lain jatkokehittelyssä, on Lääkäriliiton mielestä kannatettava.

- Muutenkin voidaan yhtyä siihen käsitykseen, että useiden (mm. tutkintonimikkeiden) asioiden käsittely työryhmässä on ilmeisesti jäänyt liian vähäiseksi ja niihin on syytä palata lausuntokierroksen jälkeen.

SAIRAANHOITAJIEN KÄYTÄNNÖN VALMIUDET HEIKENTYNEET

Sairaanhoitajakoulutuksen pohjana on entistä enemmän hoitotiede ja lääketieteellisten aineiden osuus opinnoissa on entisestään vähentynyt.

- Lääkärikunnan piiristä ja vanhemmalta sairaanhoitajakunnalta on tullut jo pitkään viestejä siitä, että nykymuotoisen AMK-tutkinnon suorittaneet sairaanhoitajat eivät ole käytännön työelämän valmiuksiltaan samalla tasolla vanhamuotoisen koulutuksen suorittaneiden kanssa, todetaan liiton lausunnossa.

Asiasta on hiljattain valmistunut Turussa terveystieteiden lisensiaatti Anu Räisäsen väitöskirja. Räisäsen tutkimuksen mukaan ammattikorkeakouluista valmistuneiden käytännön hoitotaidot ovat huonommat kuin aiemman opistoasteen koulutuksen saaneiden sairaanhoitajien.

- Opiskelijoiden itsensä mielestä ammattikorkeakoulutus on liian teoreettista eikä teoriaopetus integroidu hyvin käytännön työhön.

Syynä tilanteeseen Räisänen näki teoriaopetuksen teoretisoitumisen ja tieteellistymisen, opettajien etääntymisen työelämästä ja työelämän vähäiset ohjausvoimavarat sekä työelämän hoitokäytänteiden kehittymättömyyden.

- Tämä osoittaa, että terveydenhuollon alueellakin AMK-tutkintojen sisällöllinen kehittäminen on kesken. Sama näkemys tuli esiin myös valtioneuvoston asettamassa Kansallisessa terveysprojektissa, jossa ehdotettiin lääketieteellisten aineiden osuuden lisäämistä nykyisessä ammattikorkeakoulujen sairaanhoitajakoulutuksessa, muistuttaa Lääkäriliitto.