Suomalaisten mielestä Lääkäriliitto on hoitanut leiviskänsä ammattiliitoista parhaiten. Vahvuutena on erityisesti jäsenistön palkkaetujen valvonta.

Taloustutkimus Oy on omasta toimeksiannostaan tutkinut mielikuvia ammattiliittojen toiminnasta kahden vuoden välein 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Viime keväänä tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltavana oli 23 ammattiliittoa. Vastaajina oli edustava otos 15 - 79-vuotiaista suomalaisista.

Vastaajat arvioivat liittoja kokonaisuutena antamalla niille yleisarvosanat 4- 10. Lääkäriliitto nousi arvioissa 7,64:n keskiarvolla jaetulle ykkössijalle yhdessä OAJ:n kanssa. Kaikkien ammattiliittojen saamien yleisarvosanojen keskiarvo on 7,28.

Vahva kaikilla mittareilla

Ammattiliittojen toimintaa arvioitiin kahdeksan mielikuvatekijän suhteen määritellen ne joko liiton vahvuudeksi tai heikkoudeksi. Kun kaikkia kahdeksaa tekijää tarkastellaan kokonaisuutena, Lääkäriliitto on paras. Lääkäriliiton vahvuuksia muihin liittoihin verrattuina ovat palkkaetujen valvonta, alan työpaikkojen turvaaminen, johdon kyvykkyys ja tulevaisuudennäkymät. Näissä kaikissa Lääkäriliitto on kärjessä.

Kolmanneksi parhaaksi Lääkäriliitto sijoittuu työaikojen ja -olojen valvonnassa, tasapuolisuudessa kaikkien jäsenten asioiden ajamisessa sekä valmiuksissa kansainvälistymisen suhteen. Mitalisijojen ulkopuolelle Lääkäriliitto jää vain yhteiskunnallisen vastuunottokyvyn osalta, mutta siinäkin se sijoittui selvästi keskitason yläpuolelle, seitsemänneksi.

- Vaikka Lääkäriliitto ei ole suurimpia ammattiliittoja, sen tunnettuus on melko hyvä. Vastaajista 21 prosentilla oli vähintään mielikuva Lääkäriliiton toiminnasta. Tunnettuus on jonkin verran laskenut viime vuosina, Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja Merja Tuominen kertoo.

- Mielikuvatekijöissä kokonaisuutena Lääkäriliitto on ollut aiemminkin kärkisijoilla. Vuoden 2013 pienen notkahduksen jälkeen mielikuva Lääkäriliitosta on kehittynyt hyvään suuntaan työaikojen ja -olojen valvonnan, tasapuolisuuden ja yhteiskunnallisen vastuunottokyvyn suhteen. Palkkaetujen valvonnassa hyvä kehitys on jatkunut usean vuoden ajan, Tuominen jatkaa.

Uusi keskusjärjestö ei innosta

Työvoimaan kuuluvista suomalaisista vajaat kaksi kolmesta on ammattiliiton jäseniä. Suurin osa vastaajista ilmoitti aikovansa pysyä liittonsa piirissä jatkossakin, mutta reilu kymmenesosa harkitsee eroa liitosta.

Ammattiliittojen toiminnassa keskeisiä tavoitteita ovat enemmistön mukaan pätkätöitä tekevien aseman parantaminen, oman toimialan vetovoimaisuuden edistäminen sekä oman maan työvoiman etujen turvaaminen työvoiman vapaan liikkumisen olosuhteissa. Työperäisen maahanmuuton edistämistä vastustaa useampi kuin kannattaa.

Vajaa kolmannes liittoihin kuuluvista pitää uuden palkansaajakeskusjärjestön perustamista tarpeellisena ja joka viides ei koe sen olevan tarpeen. Puolet vastanneista ei osannut tässä vaiheessa ottaa kantaa asiaan.

Tutkimus suoritettiin kirjekyselynä osana Suomi Tänään 2/2015 -monitilaajatutkimusta maalis-toukokuussa. Siihen vastasi kaikkiaan 3067 kohdeikäistä suomalaista.