Lääkäriliitto katsoo, että nopein keino pienentää Kelan maksamia lääkekulukorvauksia on luopua lääkkeiden kuluttajahintoja nostavasta apteekkimaksusta. Jollei näin tehdä, vaihtoehdoksi jää kalliimpien lääkkeiden käytön rajoittaminen tai viitehintajärjestelmä, jossa Kela-korvauksen saa vain edullisimmista lääkevalmisteista. Paineita noin miljardin euron lääkekulukorvausten leikkaamiseen luo se, että niiden valtionosuus on ensi vuonna sidottu budjettipuitteeseen, jossa lääkekorvausmenojen vuosikasvu on lähivuosiksi rajoitettu viiteen prosenttiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama apteekkityöryhmä puoltaa nykymuotoisen, säännellyn apteekkijärjestelmän jatkamista. Keskeisin peruste toiminnan luvanvaraisuuden säilyttämiselle on lääketurvallisuus. Lupien määrällistä rajoittamista taas puolletaan lääkkeiden saatavuuden turvaamisella maan eri osissa.

Elokuun lopussa mietintönsä jättänyt työryhmä ei halua vielä kajota valtion apteekeilta perimään apteekkimaksuun, jonka tuotto on tarkoitettu syrjäseutujen apteekkien tukemiseen, ja joka nostaa lääkekorvausten perusteena olevia kuluttajahintoja keskimäärin seitsemän prosenttia.

Sairastamisvero valtiolle tärkeä tulonlähde

Suomen Lääkäriliitto pitää lausunnossaan valitettavana, että apteekkityöryhmästä puuttui maksajan edustus: kuluttajien, kunnan tai Kelan edustajia ei ollut mukana.

- Kokoonpano lienee vaikuttanut siihen, että lääkkeiden hintojen laskua ei ehdotettu, eikä myöskään apteekkimaksun poistamista.

- Lääkäriliiton kanta on, että kilpailun tulisi ulottua myös lääkkeiden vähittäiskauppaan, mikä edellyttää sääntelyn vähentämistä, liiton varatoiminnanjohtaja

Risto Ihalainen

Hän pitää työryhmän linjaa valtiontalouden kannalta ymmärrettävänä.

- Apteekkimaksu on yhdessä lääkkeistä perityn kahdeksan prosentin arvonlisäveron kanssa valtiolle merkittävä tulonlähde. Vain osa maksun tuotosta käytetään syrjäseutujen pienten apteekkien toimintamahdollisuuksien turvaamiseen. Maksun veroluonnetta korostaa ehdotus sen ennakkokannosta.

Ihalainen muistuttaa, että paineita Kelan kuluttajille maksamien lääkekulukorvausten pienentämiseen luo se, että tarkoitukseen käytettävissä olevat varat on ensi vuonna siirretty arviomäärärahasta puitesidonnaiseksi.

Potilailla jo korkeat omavastuut

Kela maksoi lääkekorvauksia viime vuonna 1,1 miljardia euroa, kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Lääkkeiden kuluttajahinnat ovat Suomessa OECD-vertailun korkeimpia huolimatta siitä, että apteekkien maksamat lääkkeiden tukkuhinnat ovat viiteryhmän alhaisimpia. Apteekkimaksun ja arvonlisäveron lisäksi kuluttajahinnassa on apteekkien myyntikate, lääketaksa. Se on laissa määritelty, ja keskimäärin 24 prosenttia valmisteen hinnasta.

- Lääkekulukorvausmenoja voidaan alentaa kolmella tavalla: laskemalla lääkkeiden kuluttajahintoja, rajoittamalla kalliimpien lääkkeiden määräämistä potilaille, tai siirtymällä viitehintajärjestelmään, jossa valtio maksaa Kela-korvauksen vain tietyistä, edullisimmista lääkkeistä, Ihalainen tiivistää.

Hän katsoo, että terveyspoliittisesti järkevintä olisi laskea kuluttajahintoja muun muassa alentamalla apteekkimaksua: kalliimpien lääkkeiden käytön rajoittaminen laskisi hoidon tasoa ja viitehintajärjestelmä taas lisäisi hoidollista epätasa-arvoa.

- Kuluttajan omavastuu lääkemenoistaan on Suomessa jo nyt Euroopan korkeimpia, Ihalainen huomauttaa.

Sivuapteekkien määrä tulisi vapauttaa

Työryhmä esittää sivuapteekkien määrän vapauttamista nykyisestä enintään kolmesta. Ihalainen kannattaa tätä, koska suuremmissa yksilöissä niin henkilöstöpolitiikka kuin tavaralogistiikkakin voidaan järjestää taloudellisemmin.

Hän ei sen sijaan syty ehdotukselle turvata syrjäseutujen lääkejakelu myymällä lääkkeitä tarvittaessa terveyskeskuksista.

- Palvelurakenneuudistus vähentää pienten kuntien terveyskeskusten resursseja. Tällöin niiden varaan ei voida perustaa lääkejakelua.

- Lisäksi lääketurvallisuus edellyttää lääkkeen määrääjän ja sen toimittajan eriyttämistä. Kummallakin on oma ammattitaitonsa.

Ihalaisen mukaan työryhmä olisi voinut tarkastella apteekkijärjestelmää paitsi suhteessa perustuslakiin, Euroopan unionin kilpailupolitiikkaan. Kansainvälisiä vertailuja hän odotti tehtävän suhteessa muihinkin kuin Pohjoismaihin.

- On kyseenalaista, onko apteekkitoiminnan luvanvaraisuudelle sisämarkkinoilla kestäviä perusteita. Esimerkkinä se, että kunnat ovat jo parikymmentä vuotta ylläpitäneet lääkevarastoja, joilla ne takaavat asukkailleen peruslääkkeiden saatavuuden puoleksi vuodeksi kriisin yllättäessä. Tämä oli aiemmin apteekkien tehtävä, ja yksi perustelu nykyjärjestelmälle.