Ukrainan sosialistinen terveydenhuoltojärjestelmä romahti itsenäistymisen aikaan, eikä sen uudelleenorganisointi ole maan poliittisesta epävakaudesta johtuen toistaiseksi lähtenyt kunnolla käyntiin. Ukrainalaisten lääkärien työolosuhteet ovat heikot, korruptio rehottaa hallinnossa ja lääkärien taloudellisista syistä johtuva maastapako on huomattava ongelma. Lääkärit pyrkivät kuitenkin parantamaan tilannetta herättämällä henkiin neuvostoaikana maanpaossa toimineen liittonsa ja puhumalla siten jatkossa yhdellä asiantuntevalla äänellä sekä lainvalmistelijoiden että -säätäjien kanssa. Myös lääkärin etiikan edistäminen Ukrainassa on korkealla Helsingissä marraskuun lopussa vierailleen Ukrainian Medical Associationin (UMA) johdon prioriteettilistalla.

Puolentoista päivän aikana liiton presidentti

Oleh Musij

ja hallituksen puheenjohtaja

Stanislaw Nechajiw

(molemmat anestesiologeja) saivat perusteellisen pikakurssin Suomen Lääkäriliiton toimintaan niin edunvalvonnan, koulutuksen kuin etiikankin alalla. Lääkärilehden toiminta sekä liiton yhteydenpitokeinona jäsenistöön että viestintävälineenä yhteiskuntaan laajemmin kiinnosti erityisesti. Ohjelmaan sisältyivät myös käynnit Akavassa ja Itäkeskuksen terveysasemalla, jossa vieraiden oli mahdollista saada käytännönläheinen kuva Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä myös tänne Venäjältä muuttaneen kollegan silmin.

Lääkäriliitot perustettu samana vuonna

Ukrainan lääkäriliitto perustettiin maassa uudelleen neuvostovallan päätyttyä vuonna 1990. Liitto katsoo historiansa kuitenkin alkaneen jo vuonna 1910, jolloin Lvivissä perustettiin lääkäriliitto, silloiselta nimeltään Ruthenian Medical Association. Kun Lviv jäi 1. maailmansodan jälkeen Puolalle, järjestyivät Ukrainan alueen lääkärit uudelleen Kiovassa vuonna 1917.

Neuvostoliiton liitettyä Ukrainan alueeseensa vuonna 1921 lähti suuri osa maan lääkäreistä maanpakoon vieden järjestönsä mukanaan. Ensimmäinen maan rajojen ulkopuolella toimiva ukrainalaisten lääkärien järjestö näki päivänvalon Prahassa vuonna 1922. Toisen maailmansodan jälkeen vastaavat diasporayhdistykset perustettiin mm. USA:ssa, Saksassa ja Australiassa. Chicagossa 1977 nämä yhdistivät voimansa nimellä World Federation of Ukrainian Medical Associations. Tämän edelleen toimivan "maailmanliiton" konferenssit järjestetään nykyään UMA:n omien yleiskokousten yhteydessä joka toinen vuosi. UMA:n jäseninä on nyt noin 10 % kaikista maassa toimivista lääkäreistä. Jäsenkattavuus on paras maan ukrainankielisessä länsiosassa.

Ukrainan terveydenhuoltojärjestelmän suurimmat kehittämistarpeet ovat perusterveydenhuollossa. Yleis- eli perhelääkäreistä on pulaa ja palveluiden saatavuus on siksi varsinkin maaseudulla huono. UMA:n mukaan 80 % väestöstä ja 90 % lääkäreistä on tyytymättömiä terveydenhuollon hallinnon nykytilaan. Palkkataso on hyvin alhainen ja lääkärit eivät ole motivoituneita, koska eivät katso voivansa vaikuttaa työoloihinsa. Valtio on käytännössä edelleen ainoa lääkärien työnantaja; yksityinen sektori kattaa vain 4,5 % koko terveydenhuollosta. Yksi käynnistettävän kehityshankkeen tavoitteista on UMA:n jäsenyys eurooppalaisissa lääkärijärjestöissä, kuten CPME:ssä. Siellä solmittavien kontaktien avulla ukrainalaiset lääkärit voivat oppia erityisesti niiden EU-jäsenmaiden lääkäriliitoilta, jotka ovat jo edenneet pidemmälle keskitetyn valtiojohtoisen terveydenhuoltojärjestelmän tilalle rakennetuissa uusissa malleissa. UMA:lla on jo ollutkin yhteyksiä erityisesti Puolaan, jonka kanssa kielisukulaisuus helpottaa kommunikaatiota.

Kolmen maan yhteistyöhanke

Yhteistyö jatkuu ensi vuoden maaliskuussa Berliinissä, jolloin tutustutaan Saksan lääkärikamarin toimintaan. Bundesärtzekammerin alueellinen organisointi on ukrainalaisille erityisen kiinnostavaa, koska vaikkapa Suomen Lääkäriliiton toimintamallit eivät maan koosta johtuen ole sellaisenaan kopioitavissa. Ukrainassa on n. 47 miljoonaa asukasta, yli 220 000 lääkäriä ja sen pinta-ala on kaksi kertaa Suomea suurempi. Lisäksi UMA:n on päätettävä toimintansa laajuus, mukaan lukien se tavoitteleeko se myös paikkaa lääkärien palkkaneuvottelupöydissä. Jonkinasteinen ammattikunnan itsehallinto on UMA:n tavoitteena, mutta valitettavasti suuntaus Euroopan muissa maissa (mm. Tsekki, Unkari) on täsmälleen päinvastainen eli perinteisten lääkärikamarien tehtäviä ja oikeuksia pyritään uudella lainsäädännöllä pikemminkin karsimaan.

UKRAINA

- Itsenäistyi 1991 - Väkiluku 47 miljoonaa (73% ukrainalaisia, 22% venäläisiä) - Väestökehitys negatiivinen –0,7% vuodessa - Pinta-ala 603 700 km2 - Pääkaupunki Kiev, muita Harkova, Dnipropetrovsk, Donetsk, Odessa, Lviv - Virallinen kieli ukraina, muita puhuttuja venäjä, puola, romania, unkari - Miesten eliniänodote 65 v, naisten 74 v. - Yleisin kuolinsyy sydän ja verisuonitaudit - 333 asukasta/lääkäri - 3 450 asukasta/yleislääkäri - 5,7 sairaalaa ja 881 sairaalavuodetta/100 000 asukasta