Lääkärin Suomi 100/40. Lääkärikunnan eettinen kipupiste – aborttilaki 1950

Abortti oli pitkään ollut rikoslaissa yksiselitteisesti kielletty, mutta käytännössä sen sai tehdä lääketieteellisistä syistä. Asetelma alkoi käydä kestämättömäksi modernisaation edetessä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.

Lääkärit joutuivat yksin tekemään ratkaisuja lisääntyvien aborttivaatimusten ja epäselvän ohjeistuksen välillä. Samalla suurin osa raskaudenkeskeytyksistä tehtiin erilaisten itseoppineiden "enkelintekijöiden" avulla tai kotikonstein.

Aihe herätti lääkärikunnassa suuria eettisiä kiistoja, mutta samalla lääkärit olivat eturintamassa ajamassa lainsäädännön uudistamista.

Ensimmäinen aborttilaki annettiin vuonna 1950. Sen mukaan abortin sai tehdä lääketieteellisistä, eugeenisista sekä lääketieteellis-sosiaalisista syistä. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluivat "riutuneet äidit", joiden terveyden raskaus vaaransi sosiaalisista syistä.

Aborttilupaan tarvittiin kahden lääkärin lausunnot sekä tietyissä tapauksissa myös lääkintöhallituksen lupa.