Lääkärin Suomi 100/82. Terveydenhuollon henkilöstön säätely samaan lakiin
Vuonna 1994 annettiin laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, joka korvasi muun muassa lain lääkärintoimen harjoittamisesta. Uudistukseen vaikutti valmistautuminen Euroopan yhteisön jäsenyyteen, jonka vuoksi yleislääkäreiltä alettiin edellyttää kaksivuotista perusterveydenhuollon lisäkoulutusta.
Lain valmisteluvaiheessa Lääkäriliitto vaati, että potilasturvallisuuden ylläpitämiseksi laissa säädettäisiin lääkärin toiminnan rajoista ja sisällöstä. Näin tapahtuikin, kun lääkärien oikeuksiksi ja velvollisuuksiksi kirjattiin potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä sekä hoidosta päättäminen ja lääkkeiden määrääminen.
Laissa lääkärien laillistaminen ja itsenäinen ammatinharjoittaminen erotettiin toisistaan. Lisensiaatilla oli oikeus toimia laillistettuna lääkärinä toisen valvonnan alaisena, ja muutoksena aiempaan hän sai laajemmat oikeudet kirjoittaa reseptejä, todistuksia ja lausuntoja. Suoritettuaan perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen lisensiaatti sai oikeuden harjoittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti.
