Laatua tehohoitoon konsortion voimin

Neljä vuotta sitten Suomen Lääkäriliiton palkitsema tehohoidon laatukonsortio on jatkanut alansa kehittämistä lukuisin uusin toimin. Hoitoa seurataan ja kehitetään entistä herkemmin mittarein.

Suomen tehohoidon laatukonsortio sai vuonna 2004 Suomen Lääkäriliiton laatupalkinnon, mutta mitä tehohoidon tutkimus-, kehittämis- ja yhteistyöverkostolle kuuluu nyt? Laatukonsortion johtoryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri

Tero Ala-Kokon

Vuoden 2004 jälkeen laatukonsortio on ottanut käyttöönsä muun muassa uusia raportointimenetelmiä. Toiminnassa mukana olevat tehohoidon ja tehovalvonnan yksiköt ovat yhtä lukuun ottamatta siirtyneet sähköiseen tiedonkeräämiseen ja tiedonsiirtoon. Se merkitsee sitä, että hoidon laatuindeksit eli hoidon laadusta kertovat eri mittarit kirjautuvat automaattisesti ja reaaliajassa konsortion yhteiseen tietokantaan.

Laatukonsortiossa on nykyään mukana 25 yksikköä, joista 23 on tehohoidon ja kaksi tehovalvonnan yksikköä. Käytännössä mukana ovat kaikki yliopistollisten sairaaloiden ja keskussairaaloiden tehohoidon yksiköt jokaisesta maan sairaanhoitopiiristä.

Analyysi reaaliajassa

Tehohoidon osasto tietää lähes reaaliajassa esimerkiksi potilasvalinnan, antamansa hoidon tulokset ja resurssien käytön. Näin se voi analysoida toiminnassa tapahtuvien muutosten vaikutuksen, kuten työvoimavajeen vaikutuksen hoidon tuloksiin osastolla.

Kuulostaa tieteiskirjallisuudelta. Nykyisin liki reaaliaikainen analysointi on kuitenkin mahdollista. Konsortioon kuuluvat yksiköt ovat Intensium Oy:n hallinnoiman laatutietokantapalvelun asiakaskäyttäjiä. Vertaisarvioinnin eli benchmarkingin tiedot ovat koottuina Intensiumin laatutietokantapalveluun. Tiedot ovat yhtiön serverillä ja konsortioon kuuluvat yksiköt ovat verkon kautta niihin yhteydessä.

Päiväkohtaisen seurannan avulla päästään kiinni jatkuvaan laatuindeksibarometriin, jonka käyrien vaihtelut ovat Ala-Kokon mukaan kuin pörssikurssien vastaavat. Esimerkiksi peräkkäisten hoitojaksojen tarkastelussa odotettujen ja tapahtuneiden kuolemien erotus paljastaa herkästi toiminnan muutosten vaikutuksen hoidon tulokseen.

Systemaattisen seurannan avulla voidaan suunnitella ja kehittää entistä paremmin potilaiden hoitoa omalla osastolla. Muutosten vertaaminen ja analysointi eivät rajoitu vain oman yksikön sisälle. Laatuindeksitietojen avulla yksittäinen tehohoidon yksikkö voi verrata omaa suhteellista sijoitustaan mihin tahansa laatukonsortion toiseen tai useampaan yksikköön.

- Laatukonsortion kaikilla yksiköillä on käytössään erittäin hyvät työkalut, jotka auttavat sekä toiminnan suunnitellussa että kehittämisessä, sanoo Ala-Kokko, joka työskentelee Oulun yliopistollisen sairaalan leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikön teho-osastojen osaston ylilääkärinä sekä Oulun yliopiston tehohoitolääketieteen professorina.

Elämänlaatua selvitetään

Järjestelmällinen tiedon keruu ja seuranta hyödyttää hoitokäytäntöjen harmonisoinnin lisäksi tutkimusta. Vuoden 2004 jälkeen laatukonsortion toiminnan piiriin kuuluvat yksiköt ovat julkaisseet 11 artikkelia kansainvälisissä julkaisuissa.

Lisäksi tutkimusverkoston piiristä on tullut sepsiksen esiintyvyyttä ja hoitotuloksia selvittänyt FINNSEPSIS-tutkimus. Äkillisen hengitysvajauksen ja akuutin keuhkovaurion esiintyvyyttä ja ennustetta tutkivan FINNALI-tutkimuksen aineistot ovat niin ikään kerätty konsortion piiriin kuuluvissa yksiköissä. Tutkimus on analysointivaiheessa.

Laatukonsortio otti viime vuodesta alkaen selvittääkseen tehohoitopotilaiden elämänlaatuun liittyviä seikkoja. Elämänlaatua ja potilaiden selviytymistä verrataan puoli vuotta ennen tehohoitoa ja puoli vuotta tehohoidon jälkeen. Hoitotyön vertaisarviointiin on kehitteillä uusia työkaluja ja mittareita.

? Toki näitä mittareita ja työkaluja on jo aiemmin ollut olemassa, mutta ne tarkentuvat kaiken aikaa.

Työnjakoon selkeyttä

Ala-Kokko painottaa, että konsortio on luonut yhteisen keskustelufoorumin, joka hyödyttää terveydenhuoltoa sekä sairaanhoitopiirin että erityisvastuualueen tasolla. Konsortion toiminta auttaa etenkin erityisvastuualueita niiden keskinäisessä työnjaossa.

? Viisastumme esimerkiksi sen suhteen, miten meidän kannattaa sijoittaa potilaat ja jakaa tehtäviä. Potilasvalinta kohdentuu kaiken aikaa entistä paremmin, joten myös hyvin sairaiden potilaiden hoidon tulokset ovat parantuneet merkittävästi. Toiminta on ollut kustannusvaikuttavaa.