Ajoterveyden menettämistä koskevasta lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta vallitsee paljon epätietoisuutta. Suomen Lääkäriliitto mainitsee lausunnossaan valtion tilintarkastajille, että lääkärit ovat ymmärrettävästi ymmällään siitä, miten heidän pitäisi lakia noudattaakseen toimia.

Lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta säädettiin syyskuussa 2004 voimaan tulleella tieliikennelain muutoksella. Lääkärin on ilmoitettava poliisille, jos potilaan ajoon vaikuttava terveydentila on pysyvästi heikentynyt.

Lääkärit saivat ilmoitusvelvollisuutta koskevat sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet käyttöönsä viime kesänä, ja uudet lääkärinlausunnon lomakemallit valmistuivat 15.9.2004. Ilmoitusmenettelyä täsmennettiin vielä asetuksella, joka annettiin kaksi viikkoa lain voimaantulon jälkeen.

Liitto toteaa lausunnossaan, että ajamiseen liittyvät terveysvaatimukset ovat pääosin kuvailevasti laadittuja. Ainoastaan näön ja kuulon vaatimukset ovat täsmällisesti mitattavissa ja esitettävissä.

- Muilta osin terveysvaatimusten täyttyminen edellyttää kokonaisarviointia suhteellisen tiedon pohjalta. Kun tällaiselle pohjalle rakennetaan lääkärille lakitasoinen velvollisuus ilmoittaa terveydentilan heikkenemisestä, ei ole yllättävää, että lääkärit ovat epätietoisia siitä, miten heidän tulisi lakia noudattaakseen toimia.

Lakiteksti ei anna asiasta selvää ohjetta. Liitto huomauttaa, että lain perustelut laadittiin aikanaan ilmoitusoikeuden eikä ilmoitusvelvollisuuden säätämiseksi.

Missä vaiheessa ilmoitus tehdään?

Lääkärien on ollut vaikea hahmottaa, millaisissa tilanteissa ja missä vaiheessa ilmoitus ajoterveyden menettämisestä tulee poliisille tehdä. Lain soveltamisohjeet käsittelevät ajoterveyden eri osia erikoisala- ja tautikohtaisesti ja ajokorttiryhmittäin.

Ilmoituksen teko edellyttää, että terveydentila on heikentynyt pysyvästi tai pysyväisluontoisesti.

- Arvion tekeminen voi olla yhden sairauden potilaalla selvempää, mutta tilanne muuttuu monimutkaisemmaksi, kun potilaalla onkin yhtä aikaa useampi sairaus. Näin useimmiten onkin ongelmallisiksi koetuissa ajokyvyn arviointitilanteissa, lausunnossa sanotaan.

Oman selustan turvaamista

Lääkärit ovat käsitelleet ajoterveyden arviointia ja ilmoitusvelvollisuutta useissa lääkäriryhmien ja erikoisalojen kokouksissa. Erilaisia näkemyksiä on runsaasti.

Monin paikoin lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus on johtanut hallinnolliseen varmisteluun todellisen liikenneturvallisuusriskin pohtimisen sijasta. Kaikkiin potilastapaamisiin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta ei ole pidetty perusteltuna.

Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisesta ja siihen liittyvistä käytännön ongelmista on vasta hajanaista tietoa, koska laki on ollut voimassa verrattain lyhyen ajan. Tehtyjen ilmoitusten kokonaismäärästä ei ole varmuutta.

Lääkäriliitto toteaa lausunnossaan, että kaikkiin potilastapaamisiin kohdistettu ilmoitusvelvollisuus ei ole oikealla tavalla parantamassa yhteistyötä liikenneturvallisuuden edistämiseksi.

- Ilmoitusvelvollisuus koetaan hallinnolliseksi pakoksi. Tärkeimmäksi tekijäksi nousee kaavamainen sääntöjen noudattaminen ja oman selustan turvaaminen. Pääosa harkinnasta kohdistuu tällöin säädöksen noudattamiseen eikä todellisen turvallisuusriskin arvioimiseen. Aitoa yhteistyötä lääkärin ja poliisin välillä ei tällä menettelyllä saada aikaan.

Liiton mukaan lääkärikunta katsoo yleisesti, että ilmoitusvelvollisuus tulisi kohdentaa tarkastuksiin, joissa tarkastelun kohteena on ajoterveys. Näin voitaisiin estää lääkäriltä toiselle kiertäminen ja "sopivan" terveyslausunnon hakeminen.

Muissa lääkärin ja potilaan tapaamisissa päästäisiin liikenneturvallisuuden kannalta parempaan tulokseen ilmoitusoikeuden pohjalta.