Liiton terveyspoliittinen seminaari: Rahoittajan kokoa tulee kasvattaa terveydenhuollossa
Lääkäriliitto järjesti terveyspoliittisen seminaarin tiedotusvälineille ja eri sidosryhmille tammikuun lopussa Lääkäritalolla. Liitto haluaa osallistua keskusteluun suomalaisen terveydenhuollon kehittämiseksi. Seminaarissa kerrottiin Lääkäriliiton näkemyksiä kansallisen terveydenhuoltoprojektin ehdotuksiin. Mukana oli nelisenkymmentä osallistujaa.
- Projektin osaraporteissa on paljon myönteistä, mutta jotain jäi kyllä kaipaamaan. Työryhmät eivät esimerkiksi ottaneet lainkaan kantaa tiedekuntien lääkäriopettajien tilanteeseen. Olisi toivonut myös, että potilaalla olisi enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ja valita, sanoi liiton puheenjohtaja Heikki Pälve seminaarin aluksi.
- On hyvä, että projektissa on nyt sanottu selviä määreitä sille, missä ajassa hoito pitää toteuttaa.
Liiton terveydenhuollon rahoituskokeilutyöryhmän (RAHOKO) puheenjohtaja Kari Pylkkänen totesi omassa puheenvuorossaan, että raportit keskittyvät paljon terveyspalvelujen tuottamiseen, vaikka tärkeintä olisi rahoitus.
- Meillä on Suomessa maailman hajautetuin rahoitus terveydenhuollossa. Osaraporteista puuttuvat hyvin suurelta osin rahoituksen ohjauksen käsittely ja terveyspalvelujen tukkuostaminen. Niissä on konservatiivinen lähestymistapa rahoituskysymyksiin. Puhutaan tuotannosta, kun pitäisi puhua rahoituksen tekniikasta.
Pylkkäsen mielestä osaraportit ovat hyvin järjestelmäkeskeisiä.
- Potilas hukkuu sinne, hän kritisoi.
Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä ovat rahoittajan, tuottajan ja tilaajan roolit sekaisin. Lääkäriliitto katsoo, että nimenomaan terveydenhuollon rahoittajan kokoa tulee kasvattaa. Keskikokoinen kunta on liian pieni yksikkö turvaamaan rahoituksen järjestämisen.
- Liiton mielestä rahoitusorganisaatiota tulee suurentaa, kun kansallisessa projektissa on esitetty tuottajaorganisaation suurentamista.
POTILAAN VALINNANVAPAUTTA LISÄTTÄVÄ
Liiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala esitteli liiton terveyspoliittisia linjauksia ja rahoitusmallia.
- Tärkeää on turvata peruspalvelut, lisätä potilaan valinnanvapautta sekä vakauttaa rahoituspohja.
Lääkäriliiton näkemyksen mukaan on kokeilujen kautta asteittain siirryttävä alueellisen rahoittajan malliin, jossa koko palvelutuotanto on käytettävissä ja potilaalla on oman lääkärinsä avustamana valinnanmahdollisuus palvelujen hankinnassa.
- Liiton rahoitusmallissa eri terveyspalvelujen tuottajat vapautuisivat toimimaan tasavertaisesti. Yksityinen ja julkinen palveluntuottaja olisivat samalla viivalla, totesi Kujala.
Alueellinen rahoittaja ohjaisi julkisen rahoituksen käyttöä alueellaan asiantuntijaselvitysten pohjalta ja kanavoisi rahoituksen pääosin hoitoseteli-tyyppisesti suoraan potilaalle palvelujen ostajana. Osa rahoituksesta voitaisiin osoittaa erityispalvelujen järjestämiseen liittyvänä suorana tukena tuotantoyksiköille.
Lääkäriliiton arvion mukaan riittävän rahoituspohjan tarjoaisi noin 150 000 asukkaan alue. Kun tämä väestöpohja synnytetään kuntien yhteenliittymänä ja kunnat osallistuvat rahoitukseen kapitaatiopohjalla, saavutetaan kunnan kannalta kohtuullisen hyvä ennakoitavuus ja vakaus. Tällaisella alueella terveyspalvelujen tarpeen arvioinnin ja julkisen maksuosuuden kohdistamisen voisi tehdä asiantuntijaryhmä, joka toimisi nykyisenkaltaisen kuntayhtymämallin hallinnoimana.
Jo nykyisissä rakenteissa tulee liiton näkemyksen mukaan kiinteistöt ja kalliit laitteet siirtää erillisen kiinteistöyhtiön hoitoon, joka vuokraisi näitä tiloja ja laitteita. Tällä tavalla voidaan palvelutuotannon joustavuutta ja monipuolisuutta lisätä.
Lääkäriliiton mielestä terveydenhuollon rahoitus täytyy eriyttää omaksi kokonaisuudekseen niin valtion kuin kuntienkin tasolla. Sosiaalitoimen pääalueet eivät liity terveydenhuoltoon. Yhteisalueet nykyisen kunnallisen sosiaalitoimen kanssa täytyy selvittää ja katsoa, mille toimintasektorille ne oikeasti kuuluvat.
LÄÄKÄRIMÄÄRÄ KASVAA NYKYISILLÄ KOULUTUSMÄÄRILLÄ
Liiton koulutuspäällikkö Hannu Halila puhui lääkärien koulutusmääristä. On ehdotettu, että lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottoa nostettaisiin nykyisestä 550:stä 600:een.
- Ehdotettu 600 opiskelijan sisäänotto on tässä tilanteessa tarpeeton. Oleellista on taata laadukas koulutus 550:lle. Suomessa ei tule lähitulevaisuudessa sellaista tilannetta, että lääkärimäärä vähenisi nykyisillä koulutusmäärillä, kuten jotkut ovat virheellisesti väittäneet. Päinvastoin se kasvaa edelleen jatkuvasti.
Hän totesi, että erikoislääkärikoulutusta tulee kuitenkin lisätä.
- Meillä Suomessa kyllä lääkärit riittävät, mutta erikoislääkärit eivät. Sairaaloiden erikoislääkärivaje tulee pahenemaan lähivuosina.
Lääkäriliiton mielestä lääkäriksi koulutettavien määrän huomattava lisääminen on ollut vähintäänkin riittävää viime vuosina. Lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottoja on lisätty yli 50 prosentilla viimeisten neljän vuoden aikana 365:stä nykyiselle tasolle noin 550:een. Jos vuosittainen sisäänottomäärä olisi 600, määrää olisi nostettu viidessä vuodessa peräti 64 prosentilla.
Viime vuoden kesällä lääkäriksi koulutettavien määrää lisättiin 480:stä 550:een. Lääketieteen opiskelijat valittavat jo nyt liian isoja opetusryhmiä, jolloin potilasopetus kärsii. Uusimmat kurssit eivät mahdu enää edes käytössä oleviin luentosaleihin.
Lääkäriliiton mielestä lääkäriksi koulutettavien määrän tulee vastata tulevaa työvoimatarvetta. Mahdolliset lisäykset olisi suunniteltava työvoimaselvitysten pohjalta.
