Potilaan hoidosta päättää, toki potilaan kanssa yhdessä, lääkäri. Nykyisin on aika trendikästä puhua prosesseista. Ainakin sähköisen terveydenhuollon suunnittelussa on unohtunut alusta alkaen se, mitä voisi kutsua terveydenhuollon ydinprosessiksi: potilaan, hänen aikaisempien, nykyisten ja mahdollisten tulevien sairauksiensa ja huoliensa kohtaaminen lääkärin tietotaidon kanssa.

Jopa akateemisessa maailmassa terveydenhuollon tietotekniikkasovellukset nähdään ilmeisesti puhtaasti teknisinä ratkaisuina, joihin ei tarvita lainkaan lääketieteen substanssiosaamista eikä käsitystä lääkärin työstä. Yhdessäkään suomalaisessa lääketieteellisessä tiedekunnassa ei ole alan professuuria, Tukholmassahan on terveystietotekniikan professori Karoliinisessa sairaalassa. Potilastietojärjestelmähankkeiden johtaminen on vaativaa, ja ilman lääketieteen asiantuntemusta uhkaa se ydinprosessi taas unohtua. Yrityksissä strateginen johto vastaa keskeisten tietojärjestelmien hankinnoista, mutta terveydenhuollossa vastuu on atk-yksiköllä.

Kaikkiin terveydenhuollon organisaatioihin tarvitaan osa-aikaisia tietojärjestelmäasiantuntijalääkärin virkoja. Heidän tehtävänään olisi mm. olla mukana järjestelmien kehitystyössä ja uusien sovellusten käyttöönoton (tarpeen) suunnittelussa. Osa-aikaisia siksi, että harva on valmis luopumaan kokonaan potilastyöstä työkalujen kehittämisen hyväksi, lisäksi kosketus käytännön potilastyöhön säilyisi ja samoin kontaktipinta kollegoihin. Asiantuntijuus ei synny tietenkään ilman minkäänlaista eHealth-koulutusta. Nykyiset tietojärjestelmien "kehitys"- tai "asiantuntija"-ryhmät vaativat käytännössä toimintaa ilmaiseksi vapaa-ajalla, koska potilastyö on hoidettava joka tapauksessa. Usein lääkärin asiantuntijuusrooli sivuutetaan arvioitaessa vaikka potilasturvallisuutta.

Aniharva potilastietojärjestelmien toimittaja on halunnut avoimuutta mukaan kehitystyöhön: Valitettavan usein toistuvat edelleen tilanteet, joissa vastauksena ongelmaraporttiin on "ei koskaan ole tällaista ongelmaa raportoitu" vaikka pahimmillaan on itse tehnyt samanlaisen valituksen joskus aiemmin. Haastan järjestelmäntoimittajat perustamaan ko. tietojärjestelmän käyttäjille avoimen sivuston, jonne raportoidaan käyttöongelmat, virheet ja haitalliset ominaisuudet. Valitukset ovat kaikkien käyttäjien nähtävillä ja samoin toimittajan vastineet ongelman ratkaisemiseksi korjausaikataululla varustettuna. Tietysti tämä veisi mahdollisuuden haudata kiperät ongelmat unohduksiin ja laskuttaa kunnilta kerta toisensa jälkeen jo huonoksi todetuista päivityksistä ja uusista ominaisuuksista ja niiden korjaamisista...

Sähköisiä potilastietojärjestelmiä on ollut käytössä 70-luvulta lähtien, joten väite siitä, että "A4 tietokoneen näytöllä" -tyyppiset sovellukset ovat upeita, moderneja ja kehittyneitä tietoteknisiä ratkaisuja, on vähintäänkin hupaisa. Kehitystyön keskiössä on oltava potilaan lääketieteellisen hoidon laadun paraneminen ja potilasturvallisuuden lisääntyminen. Sen paras asiantuntija on lääkäri.