Sana "Lääkäriliitto" tuo eri ihmisille erilaisia mielleyhtymiä. Sen voi katsoa tarkoittavan kokonaisuutta, johon kuuluvat jäsenet, toimisto ja toiminnan mahdollistava organisaatio hallituksineen, valiokuntineen ja luottamusmiehineen.

Vuosien saatossa tästä kolmiyhteydestä on kasvanut vaikutusvaltainen ja arvostettu kokonaisuus, joka on paljon enemmän kuin osiensa summa. Yhtä vähän kuin voi ajatella menestyvää Lääkäriliittoa ilman jäseniä, voi nykyisessä asiantuntijuutta vaativassa yhteiskunnassa ajatella menestyvää Lääkäriliittoa ilman toimistoa. Vain yhdessä voimme olla vahva. Jäsenelle toimiston toiminta jää helposti hämäräksi, sillä usein vasta hädässä yksittäinen lääkäri tarvitsee toimiston apua, ellei ole liittoaktivisti.

Liiton toimintasäännön perusteella korkeinta valtaa liitossa käyttää valtuuskunta, joka valitsee hallituksen työtä käytännössä toteuttamaan. Hallitus puolestaan on perustanut valiokuntia ja työryhmiä, joiden tehtävänä on työstää hallitukselle esityksiä. Kun toimijoina ovat kokopäivätyötä tekevät lääkärit, heidän apunaan pohjatyön tekevät Lääkäriliiton toimiston asiantuntijat. Myös liiton hallituksen ja valtuuskunnan tekemien päätösten toimeenpano on toimiston vastuulla. Toimisto siis toimii ja vastaa toiminnasta kahta puolta päätöksenteon.

Mäkelänkatu 2

Liiton toimistolle löytyi tarve jo vuonna 1930, jolloin sitä toimitti asianajaja Heikki Boreniuksen toimisto. Siellä liitolla oli "huone käytettävissä kahden tunnin ajan päivittäin sekä puhelin". Vuonna 1941 Lääkäriliiton toimistolla oli jo käyttöomaisuuttakin: Continental-kirjoituskone ja Billnäsin lomakekaappi. Samalla palkattiin ensimmäinen toimistovirkailija liiton palvelukseen. Nyt Lääkäriliiton toimitalo Helsingin Vallilassa on paitsi toimintamme päämaja myös taloutemme kivijalka. Siellä työskentelee lähes 70 toimihenkilöä. Rakennus on nyt 20-vuotias ja velaton muodostaen siten omaisuusvakuuden toiminnallemme ja vakaan vuokratulon liitolle. Tänä päivänä toimistotarvikkeiden määrä on alkutilanteesta lisääntynyt, mutta kirjoituskoneita ei enää ole. Sen sijaan liiton toimistossa on esillä taidehistoriallisesti merkittävä Arvo Mäkelän taidekokoelma ja laaja lääkärimitalikokoelma. Nämä ovat olleet nähtävillä esimerkiksi Lääkäripäivien yhteydessä. Toimitalossa on kuutioita enemmän kuin eduskuntatalossa, mikä kuvaa kaupunkimaisemaan hyvin istuvan toimistorakennuksen kokoa.

Helsinki

Lääkäriliiton toimiston on syytä sijaita siellä, missä terveydenhuollon muut keskeiset toimijat ovat. Liiton toiminta ja vastuut vaativat säännöllistä yhteydenpitoa muiden muassa sosiaali- ja terveysministeriöön, opetusministeriöön, Valviraan, THL:een, puolueisiin ja valtakunnan mediaan. Niiden ihmisten, järjestöjen ja tahojen joukko, joihin tulee olla yhteydessä, on koko ajan kasvanut. Päätöksenteko yhteiskunnassa on asioiden monimutkaistumisen seurauksena hajaantunut. Siten liiton tehtävien hoito vaatii koko ajan enemmän asiantuntemusta, yksittäisiä yhteydenottoja ja monia tapaamisia sekä Lääkäriliiton edustamista lukuisissa toimikunnissa.

Toimistomme on myös logistisesti erinomaisesti sijoittunut, kun liiton järjestöaktiivit kokoontuvat lukuisiin kokouksiinsa yhteisten asioiden edistämiseksi. Sijaitsemme liikenteen solmukohdassa helposti tavoitettavissa sekä paikallisliikenteen että kaukoliikenteen välinein. Toimiston lukuisat asiantuntijat, toimialajohtajat ja muut työntekijät ovat ahkeraan matkoilla eri paikkakunnilla valottamassa lääkäreitä koskevien asioiden tilaa, näkymiä ja edistämistä.

Lääkäriliiton toimiston organisaatio jakaantuu neljään toimialaan. Johdon toimiala vastaa nimensä mukaisesti niin toiminnan kuin toimiston yleisjohtamisesta. Lisäksi sen vastuualueelle kuuluu nykyään erittäin merkityksellinen terveyspolitiikka ja siitä seuraavat yhteiskuntasuhteet ja viestintä. Myös lääkärin etiikan edistäminen ja kollegiaalisuuskysymykset kuuluvat johdon toimialan vastuulle.

Edunvalvontatoimiala on varmasti jäsenelle helppo kokonaisuus ymmärtää. Myös toimialan lakimiesten jatkuva neuvontatyö tavoittaa useita jäseniä henkilökohtaisesti. Toimiala huolehtii myös luottamusmieskoulutuksesta ja koko luottamusmiesjärjestelmän ylläpidosta. Kunnan sektori on perinteisesti vaatinut eniten resursseja, mutta valtio ja tästä vuodesta alkaen yliopisto omana sektorinaan sekä yksityinen sektori ovat lisääntyvästi vaatineet edunvalvontatyötä, joka ei nykyään ole useinkaan palkkaedunvalvontaa.

Koulutus- ja tutkimustoimialan sisällä tutkimustoiminta on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Lääkäriliitto pyrkii pitämään huolen siitä, että kaikki mahdollinen lääkäreitä koskeva tieto on saatavissa liitosta. Koulutuspoliittinen toiminta pyrkii takaamaan lääkärikoulutuksen laadullisen ja määrällisen tason. Viime vuosina erityistä huomiota on kiinnitetty lääkäreiden hallinnolliseen ja hohtamiskoulutukseen.

Taloustoimialan vastuut näkyvät nimessä. Liiton toiminnan taloudelliset tukijalat ovat perinteisesti olleet jäsenmaksut, vuokratuotot ja mainostulot. Toimitalon valmistuminen edellisen laman alle muodosti liiton taloudenpidolle valtavan haasteen, josta selvittiin vasta tämän vuosituhannen puolella. Nykyinenkin kansainvälinen finanssikriisi on edellyttänyt taloudenhoidossa nopeita ja merkittäviä muutoksia.

Lääkärilehti on oma kokonaisuutensa toimiston yhteydessä. Lääkärilehti mielletään usein liiton parhaaksi jäsenpalveluksi. Lehden laatu on vuosi vuodelta noussut ja tänä päivänä jäsen saa viikoittain yksien kansien sisällä tai päätteensä ruudulle ajankohtaisen lääketieteellisen lehden, lääkärin ammatillisen uutislehden, järjestösanomat, terveyspoliittisen aikakauslehden ja paljon muuta.

Lääkäriliitolla on myös Fennomed Oy, joka tuottaa koulutus- ja it-palveluja sekä toimistolle että jäsenistölle huolehtimalla esimerkiksi liiton FiMNet-portaalista palveluineen. Jokaisella liiton jäsenellä on muun muassa oma sähköpostiosoite @fimnet.fi -päätteellä. Tämä pääte pysyy, vaikka työpaikka vaihtuisikin.

Finland

Lääkäriliitto syntyi 100 vuotta sitten Venäjän autonomiseen suuriruhtinaskuntaan. Nyt olemme monen mielestä menettäneet itsenäisyytemme EU:lle, kun markasta on luovuttu ja lainsäädäntövaltaakin on annettu rajojen ulkopuolelle. Vaikka Suomi kiistatta kuitenkin on suvereenimpi nyt kuin koskaan itsenäisyytensä aikana, on toimintaympäristömme kansainvälisempi kuin koskaan ennen. Suomen Lääkäriliitto onkin aktiivinen kansainvälinen toimija EU:n terveysasioissa. Lääkäreiden tutkintojen tunnistaminen, työaikadirektiivi, lääkemarkkinointi, kansanterveysasiat, potilaiden rajat ylittävään liikkuvuuteen liittyvät seikat ja monet muut asiat ovat sellaisia, joissa toiminta kotimaassa ei riitä lääkärin edunvalvontaan ja potilaan aseman puolustamiseen. Lääkärin etiikka on aina ollut kansainvälistä toimintaa, jota liitto on tehnyt yhtenä Maailman Lääkäriliiton jäsenistä. Maailman Lääkäriliiton tärkein julistus onkin potilaan asemaa puolustava Helsingin julistus. Lääkäriliitolla on myös tiiviit yhteydet pohjoismaisiin sisarjärjestöihin ja Viron Lääkäriliittoon.

Ajan saatossa lääkäreiden on ollut järkevää ja hyödyllistä rakentaa toimisto hoitamaan lisääntyviä yhteisiä velvoitteita. Lääkäreiden asioiden hoito vaatii yhä enemmän spesialisoitumista aivan kuten potilaiden hoitaminen.

Tehtävämme pirstoutuu yhä enemmän myös maantieteellisesti. Kun Ruotsin kuningas Kaarle XI kysyi 1600-luvu lopussa Turun Akatemian lääketieteen professorilta ja silloin Suomen ainoalta lääkäriltä, onko Suomen terveydenhoito hallinnassa vai tarvitaanko lisää lääkäreitä, ei henkilöiden hajasijoitukseen ollut professorin mukaan tarvetta. Lääkäriliiton toimisto henkilöstöineen sijaitsee nyt Helsingissä, mutta on todennäköistä, että tulevaisuuden toiminnalliset velvoitteet vaativat toimistotyön hajasijoittamista myös yliopistopaikkakunnille. Lääkäriliiton toimisto kehittyy lääkäreiden tarpeiden mukaan.