Media-aiheita

Lääkäriliiton valtuuskunta käsitteli kokouksessaan 21.7.2001 valtakunnansovittelijan esitystä lääkärilakon lopettamiseksi. Yksimielisessä vastauksessaan valtuuskunta totesi, että Lääkäriliitto ei voi suostua esitettyyn vapaaehtoiseen pakkosovintoon, mutta on valmis jatkamaan sovittelua työriitalain mukaisessa sovittelulautakunnassa ja samalla valmis keskeyttämään lakon kolmeksi viikoksi.

Sovittelulautakunta

Kuluneena kahtena viikkona uutta asetelmaa on käsitelty julkisuudessa runsaasti, mutta varsin asenteellisesti. Helsingin Sanomat totesi pääkirjoituksessaan 27.7.2001 työministeriön nimitettyä sovittelulautakunnan, että Lääkäriliitto kiirehti nimeämään heti viikon alussa lautakuntaan kaksi pääneuvottelijaansa ja valtuuskuntansa puheenjohtajan, ja että Kunnallinen työmarkkinalaitos vastasi torstaina samalla mitalla. Pääkirjoitus jatkaa, että Lääkäriliiton kokematon luottamusmiesjohto näyttää sekoittaneen taas omapäisillä otteillaan suomalaista työmarkkinakäytäntöä viitaten siihen, että sovittelulautakuntien jäseniksi on valittu yleensä arvostettuja työmarkkinajohtajia riitapukarien välittömän intressipiirin ulkopuolelta.

Pääkirjoituksen tekijältä lienee jäänyt huomaamatta samassa lehdessä ollut uutisjuttu, jossa kerrotaan puheenjohtaja Pälveen paljastaneen, että lautakunnan kokoonpanosta keskusteltiin alustavasti jo viime lauantaina, jolloin osapuolet päättivät sovittelulautakunnan käyttöönotosta. Keskusteltiin, ja siinä keskustelussa Lääkäriliiton edustajat olisivat olleet valmiita nimeämään lautakunnan jäseniksi myös välittömän intressipiirin ulkopuolisia tahoja, lautakunnan puheenjohtajaa myöten. KT oli asiasta eri mieltä.

Pakkosovinto

Uutispäivä Demarin pääkirjoituksen otsikko 25.7.2001 taas julistaa, että lakivaihtoehto ja yleinen mielipide painostavat sovintoon. Kirjoitus jatkaa, että lakivaihtoehto sai liiton hyväksymään Saloniuksen esityksen, ja että se vaihtoehto on edelleen olemassa. Vastaavaa ovat toitottaneet monet muutkin lehdet sekä uutisjutuissaan että pääkirjoituksissaan.

Lakiteemaa on analyyttisemmin käsitellyt tamperelainen Aamulehti. 1.8.2001 ilmestyneessä numerossa oli haastateltu kolmea oikeustieteen professoria. Kaksi kolmesta haastatellusta professorista oli sitä mieltä, että lakon lopettava laki tulisi säätää poikkeuslakina. Mainittu näkemys vastaa Lääkäriliiton käsitystä asiasta. Yksinkertaisella lainsäädäntöjärjestyksellä voidaan perustuslaissa mainituista perusoikeuksista säätää vain sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen tai tähän vakavuudeltaan rinnastettavien poikkeusolojen aikana.

Perustuslain säätämisjärjestyksessä säädettävä poikkeuslaki tulee toisessa käsittelyssä hyväksymisen jälkeen jättää lepäämään eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Poikkeuslakiesitys voidaan myös julistaa kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä ja hyväksyä samoilla valtiopäivillä 2/3 enemmistöllä. Jo edellä mainitut määräenemmistösäädökset osoittavat, että tämäkin työriita ratkeaa aikanaan osapuolten keskinäisellä sopimuksella - ei lainsäädännöllä.

Järjestämisvastuu

2.8.2001 ilmestyneen Aamulehden pääkirjoitus taas kuuluttaa ratkaisun aikaansaamista todeten, että jos osapuolet tuntevat vastuunsa, ne osaavat lopultakin joustaa. Vastuu kuitenkin sälytetään Lääkäriliitolle pääkirjoituksen jatkaessa: Tämä koskee erityisesti Lääkäriliittoa, joka tyrmäsi alkuperäisen esityksen välimiesmenettelystä.

Lehdeltä tuntuu unohtuneen jotakin perustavanlaatuista sen puhuessa pakkosovinnon mahdollisuudesta ja todetessa, että hallituksella pitäisi olla vielä jotakin takataskussaan. Perustuslaissa (19 pykälä) näet todetaan: Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Terveydenhuoltoa koskevassa erityislainsäädännössä velvoite terveyspalvelujen järjestämiseen on yksiselitteisesti sälytetty kunnille - ei esimerkiksi nyt lakkoa käyvälle Lääkäriliitolle. Julkisella vallalla tarkoitetaan valtiota ja kuntia. Olisikohan hallituksenkin nyt kaiveltava etutaskuaan, eikä mietittävä, olisiko sillä jotakin takataskussaan?

Lakon jatkuminen

Kirjoitin Lääkärilehden erikoisnumeron pääkirjoituksessani, että jos sovintoa ei saada aikaan, lääkärilakko jatkuu, tarvittaessa uusin päätöksin lakkoa tiukentaen. Useammassakin pääkirjoituksessa muistutustani pidettiin joutavana, epäasiallisena ja ajankohtaan sopimattomana uhitteluna. Halusin korostaa, toisin kuin muitten lehtien kirjoituksissa, että keskeytys on vain välivaihe. Lakon uudelleen alkaminen 13.8.2001 klo 08.00 ei vaadi mitään uusia päätöksiä - lakon lopettaminen vaatii! Mitään erityistä kynnystä lakon uudelleen käynnistymiselle ei näin ollen ole. Ja vaikka Lääkäriliitto on ilmoittanut kompromissihalukkuutensa sovittelujen aikana moneen otteeseen ja pyrkii vilpittömästi sovintoon, emme me kuitenkaan tyhmiä ole. Tyhmyyttä osoittaisi varautumattomuus erilaisiin mahdollisesti eteen tuleviin tilanteisiin.

Keskiviikkona 1.8.2001 uutisoitiin Stora Enson Kaukopään tehtaalla vuorokauden kestävä 1200 työntekijää koskeva työnseisaus. Syynä olivat kiistat työntekijöiden autojen pysäköintipaikoista tehdasalueella. Tehtaan keskimääräinen päivän liikevaihto on noin 15 miljoonaa markkaa. En ole nähnyt uutista siitä, johtiko tämä spontaani mielenilmaus työntekijöitä tyydyttäneeseen ratkaisuun.