Miten Lääkäriliitto on vaikuttanut ja vaikuttaa e-reseptin käyttöönottoon?

E-reseptin käyttöönotossa on mukana monia tahoja, mm. STM, Kela, THL, julkiset ja yksityiset palveluntuottajat, potilastietojärjestelmätoimittajat, Lääkäripalveluyritykset ry, Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto. E-reseptin käyttöönottoprosessi on varsin monitahoinen hanke, joka etenee usealla eri rintamalla. Lääkäriliitto on tiiviissä yhteistyössä kaikkien hankkeen toimijoiden kanssa. Se pyrkii vaikuttamaan siihen, että lääkkeen määrääminen on lääkärille mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa kaikissa tilanteissa.

Pitääkö kaikkien yksityislääkärien, itsenäisten ammatinharjoittajien tai pienten yksityisten yritysten liittyä e-reseptiin?

Nykyisen lainsäädännön mukaan muiden kuin itsenäisesti toimivien ammatinharjoittajien on liityttävä järjestelmään huhtikuuhun 2014 mennessä. STM valmistelee lainsäädäntöuudistusta, jonka perusteella myös itsenäisten ammatinharjoittajien tulisi liittyä järjestelmään vuoden 2016 alusta lähtien. Tämän jälkeen kaikki lääkärit laatisivat lääkemääräykset pääsääntöisesti sähköisesti. Lakiesitys annettaneen eduskunnalle tämän syksyn aikana.

Mitä e-reseptiin siirtyminen edellyttää yksityisissä lääkärikeskuksissa toimivilta ammatinharjoittajilta?

Kts. vastaus s. 2705 "Odota vielä hetki - sopimus e-reseptiin liittymisestä valmistuu pian".

Mikä on selainpohjainen e-reseptiliittymä? Miten se toimii?

Lääkäriliitto edellyttää e-reseptin tullessa pakolliseksi myös itsenäisille ammatinharjoittajille (näillä näkymin vuoden 2016 alusta), että käytössä on selainpohjainen potilastietojärjestelmistä riippumaton järjestelmä. Sen avulla kaikki lääkärit voivat tehdä e-reseptejä työnantajasta tai työpaikasta riippumatta. Järjestelmä toimisi samantyyppisesti, kuten laskun maksu verkkopankin kautta. Lääkkeen määräämiseen tarvitaan tällöin tietokone ja internetyhteys. Lääkäriliitto vaikuttaa aktiivisesti siihen, ettei selainpohjaisesta järjestelmästä tule kohtuuttoman kallista.

Miten lääkäri tunnistautuu selainpohjaisessa järjestelmässä? Paljonko järjestelmän käyttäminen maksaa?

Järjestelmään voi tunnistautua ainakin väestörekisterikeskuksen myöntämällä terveydenhuollon varmennekortilla. Tällöin lääkäri tarvitsee tietokoneeseen liitettävän muutaman kymmentä euroa maksavan kortinlukijan. Lääkäriliitto edellyttää, että järjestelmässä voi tunnistautua myös ilman ylimääräisiä lisälaitteita. Näitä tapoja voisivat olla esimerkiksi pankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Järjestelmästä tulee tehdä niin edullinen, että se ei ole este järjestelmän käytölle myös silloin, kun lääkäri määrää lääkkeitä vain harvakseltaan.

Lääkäriliitto seuraa tiiviisti järjestelmän rakentamista. Tavoitteena on, että järjestelmästä tulee mahdollisimman helppokäyttöinen ja edullinen kaikkien lääkärien käytettävissä oleva järjestelmä.

Onko mahdollista, että siirtyminen saa jatkoaikaa?

Vaikka itsenäisesti toimivien ammatinharjoittajien ei tarvitse järjestelmään liittyä vielä huhtikuussa 2014, on pientenkin yhtiömuotoisten lääkäriasemien ulkopuolisten palveluntuottajien liityttävä siihen tuolloin. Näiden osalta aikataulu on liian kireä ja jatkoajan myöntäminen olisi perusteltua. Mitään päätöksiä jatkoajan antamisesta ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole tehty.

Mikä on lääkärikartellin rooli?

Lääkärikartelli on Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton yhteinen neuvottelujärjestö, joka hoitaa kaikkien lääkäriryhmien edunvalvontaa. Lääkärikartelli tarjoaa jäsenilleen puhelinreseptipalkkioiden tilitysjärjestelmän (PuhTi). PuhTi-palvelun tuottaa Lääkärikompassi Oy. Lääkärikartellin tavoitteena on, että järjestelmä päivitetään toimimaan myös sähköisen lääkemääräyksen maailmassa.

Miten julkisen sektorin lääkärit suhtautuvat e-reseptiin?

Nykyisellään valtaosa julkisen sektorin lääkemääräyksistä tehdään sähköisinä lääkemääräyksinä. Sähköinen lääkemääräys on pääsääntöisesti koettu hyvänä, mutta aiheellista kritiikkiä on myös kuulunut. Useimmat ongelmat liittyvät siihen, että e-reseptin toiminnallisuuksissa on vielä puutteita potilastietojärjestelmistä riippuen. Vastuu niiden kehittämisestä on tietojärjestelmätoimittajilla. Palautteen antamisessa on hyvä olla aktiivisia. Hyvin toimiessaan sähköinen järjestelmä on helpottanut ja sujuvoittanut lääkemääräysten tekemistä.

Mikä on tärkein e-reseptin etu verrattuna paperi- tai puhelinreseptiin?

E-reseptiä on lähes mahdoton väärentää ja e-reseptit eivät katoa.

Helpottaako e-resepti potilaan lääkityksen hallintaa?

Kyllä. Lääkärillä ja potilaalla on mahdollisuus saada tietoa yhdestä paikasta potilaan lääkemääräyksistä ilman, että potilaan tarvitsee säilyttää ja tuoda mukanaan kaikkia paperireseptejään. Potilas voi itse katsella lääkemääräyksiään sähköisen katseluyhteyden avulla. On muistettava, että järjestelmä on vain tehtyjen lääkemääräysten sähköinen arkisto. Potilaan kokonaislääkityksen hahmottamiseen se ei ole juurikaan sen parempi työkalu kuin nippu vanhoja paperisia lääkemääräyksiä.

Mikä on Lääkäriliiton kanta paperi- tai puhelinresepteihin? Säilyvätkö ne?

Lääkäriliiton mielestä puhelinresepti tulisi olla edelleen mahdollinen keino määrätä muita kuin PKV-lääkkeitä silloin, kun lääkäri ei ole tietojärjestelmän ulottuvilla. Näillä näkymin puhelin- ja paperireseptit tulevat säilymään varajärjestelminä käytettäväksi silloin, kun sähköisen reseptin määrääminen ei onnistu teknisistä syistä ja kun potilaan terveydentila edellyttää välitöntä lääkemääräystä. Tätä täsmennetään siinä vaiheessa, kun syksyllä eduskunnalle annettava lakiesitys on hyväksytty.

Miten käy Pro Auctore -resepteille?

Uudistuksella ei olla poistamassa lääkäreiltä oikeutta määrätä ammattinsa harjoittamisen yhteydessä tarvittavaa lääkettä (pro auctore lääkemääräys).

Mikä on terveydenhuollon varmennekortti? Onko se henkilö- vai toimipaikkakohtainen?

Terveydenhuollon varmennekortin myöntää väestörekisterikeskus, VRK. Sen avulla lääkäri voi tunnistautua terveydenhuollon sähköisissä järjestelmissä, kuten esimerkiksi tehdessään sähköisen lääkemääräyksen. Varmennekortti on henkilökohtainen tunniste ja riippumaton työnantajasta. Kerran myönnetty kortti toimii myös työpaikan vaihdon jälkeen.

Mistä varmennekortin saa?

Julkisen sektorin työntekijöille työnantaja järjestää kortin. VRK:n rekisteröintipisteistä voi hakea henkilökohtaisesti kortin. Hakija voi varata ajan soittamalla haluamaansa rekisteröintipisteeseen tai ajanvarauspalvelulla linkistä: http://vrk.ajapa.fi/th/ Rekisteröintipisteessä on käytävä henkilökohtaisesti. Kunnallisten toimipisteiden lisäksi lääkärit voivat tilata varmennekortteja joistakin apteekeista. Tätä mahdollisuutta kannattaa kysyä lähiseutujen apteekeista.

Hyödyllisiä linkkejä:

➤ Laki sähköisestä lääkemääräyksestä: http://plus.edilex.fi/kela/fi/lainsaadanto/20070061

➤ Sähköinen resepti: http://www.kanta.fi/fi/web/ammattilaisille/7

➤ Terveydenhuollon varmennepalvelut: http://www.fineid.fi/default.aspx?id=284

➤ Lääkäriliiton lausunto lakiluonnokseen: http://www.laakariliitto.fi/uutiset/lausunnot/he-luonnos-sosiaali-ja-terveydenhuollon-asiakastietojen-sahkois

Faktoja potilastiedon arkistosta

➤ Potilastiedon arkiston valtakunnallinen toteutus on valmis. Jokainen arkistoon liittyvä potilastietojärjestelmä sovitetaan yhteen valtakunnallisen toteutuksen kanssa.

➤ Arkisto on aktiivisesti hyödynnettävä tietovaranto ja tiedonhallintapalvelu terveydenhuollon ammattilaisille.

➤ Se on myös potilastietojen pitkäaikaisarkisto, joka laajenee käyttäjien määrän lisääntyessä.

➤ Terveydenhuollon ammattilainen käyttää Potilastiedon arkistoa potilastietojärjestelmän kautta, joka on yhteydessä Kelan toteuttamaan valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon.

➤ Tiedonsiirto terveydenhuollon ja potilastiedon arkiston välillä on salattua. Tietoturvasta ja tietosuojasta varmistaudutaan monella tavalla. Ammattilaiset tunnistautuvat varmennekortin avulla. Käytöstä jää merkintä lokitietoihin.

➤ Kanta-palvelujen kokonaisuuteen kuuluvat myös kansalaisen Omien tietojen katselu ja tietojen käytettävyyttä tukeva Tiedonhallintapalvelu.