Valtuuskuntavaalissa valitaan Lääkäriliiton ylin ­päättävä elin. ­Äänestysaikaa on jäljellä 21 päivää. Vain äänestämällä voi vaikuttaa siihen, ketkä ­käyttävät liitossa ylintä päätösvaltaa seuraavan kolmen vuoden aikana.

Edellisissä valtuuskuntavaaleissa vuonna 2009 nukkuvien puolue oli suurin voittaja, kun äänestysprosentti oli 48,8. Äänestysprosentti jäi silloin toisen kerran peräkkäin alle 50:n. Äänestysaktiivisuudessa oli merkittäviä eroja eri ryhmien välillä.

Opiskelijajäsenet äänestivät lääkärijäseniä passiivisemmin ja naiset miehiä aktiivisemmin lähes kaikissa ikäryhmissä. Aktiivisimmat äänestäjät löytyivät kolme vuotta sitten 60-69-vuotiaiden ryhmästä.

Eroaako Lääkäriliiton jäsenten äänestyskäyttäytyminen koko väestön äänestämisestä, tutkijatohtori Hanna Wass Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksesta?

- Valtakunnan tasolla, aina vuoden 1987 presidentin valitsijamiesvaaleista lähtien, naiset ovat äänestäneet miehiä aktiivisemmin. Tämä sukupuolien äänestämisen eriytyminen näkyy myös Lääkäriliiton vaalissa.

Koko väestöön verrattaessa lääkärit ovat erityinen ryhmä, jonka äänestyskäyttäytyminen on heikosti yhteydessä sosioekonomisiin tekijöihin, kuten koulutukseen ja tulotasoon. Korkeasti koulutetut äänestävät yleisesti aktiivisemmin kuin vähemmän koulutetut, ja kaikki lääkärit kuuluvat tähän niin sanottuun yhteiskunnan kermaan, kaikkein korkeimmin koulutettujen ryhmään.

Aktiivisuus kasautuu

Sukupolviefektiä eduskuntavaaleissa tutkinut Wass arvioi, että lääkärikunnan nuoret eivät myöskään ole verrattavissa koko väestön nuoriin ikäryhmiin, joilla koulutus on äänestysaktiivisuutta eniten eriyttävä yksittäinen tekijä. Aktiivisuus kasautuu hyväosaisille, ja äänestäminen ja muu poliittinen toiminta ovat pikemminkin toisiaan täydentäviä kuin vaihtoehtoisia osallistumismuotoja.

- Nuorempien sukupolvien vähäinen äänestysinto ei koko väestön tasolla näyttäisi olevan vain tiettyyn kehitysvaiheeseen kuuluva ohimenevä ilmiö, vaan varsin pysyvä käyttäytymismalli, joka liittyy koko ikäluokalle yhteiseen yhteiskunnalliseen kokemuspohjaan. Äänestysaktiivisuudessa vaikuttaa kuitenkin edelleen myös elämänkaariefekti, mikä tarkoittaa aktiivisuuden lisääntymistä iän myötä.

Yleisesti ottaen vaaliosallistumisessa näkyy tällä hetkellä perussuomalaisten voimakas nousu. Aktiivisuuden lasku on Wassin mukaan saavuttanut jonkinlaisen kelluntapisteen.

- On kiinnostavaa, että lääkärien äänestysaktiivisuudessa esiintyy vahvoja eroja ja sisäistä hajontaa. Tämä voi esimerkiksi kertoa vahvoista pooleista. Yleisesti eri ryhmien osallistumiseroissa on huomioitava, ovatko ne merkittäviä vaalituloksen kannalta, toteaa Wass, joka kuuluu Suomen vaalitutkimuskonsortion johtoryhmään.

Vaalitutkimuksessa on myös tarkasteltu kansalaisten odotuksia ja toisaalta kansanedustajien käsityksiä omasta roolistaan. Mitä kansalaiset odottavat edustajiensa ajavan? Ja toisaalta, ketä ehdokkaat katsovat edustavansa?

Lääkäreiden äänestämistä voi Wassin mukaan myös peilata asioihin, joita liitto ajaa, ja joita ehdokkaat ja valitut haluaisivat liiton edistävän.

Äänestä!

Voit äänestää Lääkäriliiton valtuuskuntavaalissa nyt myös sähköisesti. Äänestysaikaa on 25.10.2012 saakka. Ehdokasluettelo on liiton verkkosivuilla www.laakariliitto.fi/vaali ja liite on lähetetty Lääkärilehdessä 38.

Tutustu ehdokkaisiin vaalikoneessa www.laakariliitto.fi/vaali