Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä on perustettu vuonna 1993. Joustavan jatkokoulutusjärjestelmän tarkoituksena on innostaa jäsenistöä lisäpätevöitymiseen ja ammatilliseen kehittymiseen.

Erityispätevyysjärjestelmän tarkoituksena on täydentää asetuksella säädettyä erikoislääkärikoulutusta, joka ei voi täysin kattaa kehittyvää lääketieteen kenttää. Erityispätevyyden voi muodostaa jokin lääketieteen alan kokonaisuus, erityisosaamista edellyttävä osa-alue tai toisaalta laaja-alainen eri erikoisalojen yhteinen osa-alue. Erityispätevyysohjelma kokoaa yhteen lääketieteen erityisalueen taitajat. Erityispätevyysohjelman perustaminen edesauttaa alan kansainvälisiä yhteyksiä.

Lääkäriliitto valvoo ja koordinoi erityispätevyysjärjestelmää.

Erityispätevyysjärjestelmä toimii laadunvarmistusjärjestelmänä. Erityispätevyyttä voidaan pitää lisäansiona virkavalinnoissa sekä laadun takeena ostopalvelutoiminnassa.

ERITYISPÄTEVYYSOHJELMAN PERUSTAMINEN

Lääkäriliitto voi perustaa erityispätevyysohjelman erikoislääkäriyhdistyksen, muun lääkäriyhdistyksen tai valtakunnallisen alaosastonsa esityksestä. Lääkäriliitto toimii näiden yhdistysten kanssa yhteistyössä. Mikäli liiton koulutusvaliokunta katsoo aloitteen koskevan myös jotain muuta yhdistystä kuin aloitteentekijää, se päättää järjestettävästä neuvottelusta asian osapuolien kesken.

Esityksen erityispätevyysohjelmaksi käsittelee liiton koulutusvaliokunta. Esitys lähetetään lausunnolle koulutusvaliokunnan päättämiä aloja edustaville erikoislääkäriyhdistyksille, muille lääkäriyhdistyksille sekä valtakunnallisille alaosastoille tai muille tarpeelliseksi katsottaville asiantuntijatahoille. Lausuntokierroksen jälkeen koulutusvaliokunta päättää esityksen hyväksymisestä tai muusta jatkokäsittelystä.

Erityispätevyysohjelman lopullisesta hyväksymisestä sisällön sekä nimikkeen osalta päättää liiton hallitus. Erityispätevyysohjelman lakkauttamisesta päättää liiton hallitus.

ERITYISPÄTEVYYSOHJELMAN SISÄLTÖ JA ERITYISPÄTEVYYSASIOIDEN KÄSITTELY YHDISTYKSESSÄ

Erityispätevyysohjelman vastuutaholla tulee olla nimetty erityispätevyystoimikunta/valiokunta tai vastaava elin, joka käsittelee erityispätevyysasioita. Erityispätevyystoimikunnan/valiokunnan kokoonpano on ilmoitettava kerran vuodessa liiton yhteyshenkilölle.

Erityispätevyysohjelman käytännön palvelun vähimmäisvaatimus on kaksi (2) vuotta. Tämän lisäksi erityispätevyysohjelma sisältää teoreettista kurssimuotoista koulutusta vähintään 40 tuntia ja tarvittaessa erityispätevyyskuulustelun. Pätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelu sekä kurssimuotoinen koulutus tulee olla suoritettu viimeisen kahdeksan (8) vuoden aikana sekä kuulustelu viimeisen neljän (4) vuoden aikana. Erityispätevyysohjelman vastuutahon tulee vähintään kolmen (3) vuoden välein tarkistaa pätevöitymisohjelman sisältö ja saattaa ajan tasalle kuulustelussa vaadittava kirjallisuus. Tarkistetun erityispätevyysohjelman hyväksyy liiton koulutusvaliokunta.

Erityispätevyysohjelmien siirtymäaika on enintään kolme (3) vuotta liiton hallituksen hyväksymispäivämäärästä. Tänä aikana erityispätevyysohjelman vastuutaho voi esittää liiton koulutusvaliokunnalle erityispätevyyden myöntämistä lääkärille, jonka käytännön tiedot ja taidot täyttävät erityispätevyysohjelmalle asetetut tavoitteet, muodollisesta erityispätevyysohjelmasta huolimatta.

Hakemus erityispätevyyden saamiseksi toimitetaan käsiteltäväksi erityispätevyysohjelman vastuutahon erityispätevyysasioita hoitavalle elimelle, joka käsittelee hakemuksen. Hakemuksen tulee sisältää hakulomake tai mikäli erityispätevyysohjelmalla ei ole sellaista käytössä, yhteenvedon suoritetusta käytännön palvelusta ja teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta. Hakemukseen tulee liittää nimikirjan ote ja/tai työtodistukset, todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta, todistus suoritetusta erityispätevyyskuulustelusta ja mahdolliset muut selvitykset erityispätevyysohjelman vastuutahon ohjeiden mukaan. Erityispätevyysohjelman vastuutaho tekee esityksen erityispätevyyden myöntämisestä liiton koulutusvaliokunnalle, jolle hakemus liitteineen toimitetaan. Pätevöityjä voi hakea myös välipäätöstä suoritustensa hyväksymiseksi.

Tapauksessa, jossa pätevöityjä saa kielteisen päätöksen erityispätevyystoimikunnalta koskien suorituksiensa hyväksymistä, on hänellä mahdollisuus pyytää oikaisua ensimmäisessä vaiheessa liiton koulutusvaliokunnalta. Koulutusvaliokunta kuulee asiassa päätöksentekijää. Mikäli kirjallisen vastineen saatuaan pätevöityjä on edelleen tyytymätön saamaansa päätökseen, on hänellä toisessa vaiheessa mahdollisuus valittaa liiton hallitukselle.

ERITYISPÄTEVYYDEN MYÖNTÄMINEN

Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä.

Erityispätevyyden myöntää liiton koulutusvaliokunta erityispätevyysohjelman vastuutahon esityksestä.

Lääkäriliitto pitää rekisteriä myönnetyistä erityispätevyyksistä.

Lääkäri käyttää saamastaan pätevyydestä ilmaisua kyseisen alan erityispätevyys esim. päihdelääketieteen erityispätevyys.

Erityispätevyyden myöntämisestä peritään liiton hallituksen päätöksen mukainen todistusmaksu.

Ohjeet hyväksytty Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 11.12.1998.