Muutamissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa on mietitty terveysasemille järjestettävää vastaanottoa, jolle ei tarvittaisi ajanvarausta. Tämä olisi terveyskeskusten vastaus hoitotakuuseen. Näin kaikille tai ehkä suurimmalle osalle halukkaista voitaisiin järjestää vastaanotto mahdollisimman lyhyellä odotusajalla. Ajatuksena on palvella asukkaita mahdollisimman hyvin.

Ideaa on kokeiltu käytännössä Espoossa Tapiolan terveysasemalla. Espoon ylimmän terveydenhuollon edustajien suulla idea toimii hyvin, mutta rivilääkärit ovat antaneet vähemmän mairittelevaa palautetta, eikä ilmeisesti syyttä. Omalääkäreiden päiväaikainen päivystysvelvollisuus (jota lääkäreitten virkaehtosopimus ei lainkaan tunne) on tuplaantunut: kokeilun myötä kaksi lääkäriä on päivystysvuorossa asemalla koko ajan, aiemman yhden sijasta. Kun omalääkärillä ei ole tätä päivystysvuoroa, tekee hän ajanvarausvastaanottoa, neuvolaa, kouluterveydenhuoltoa ym. omalääkärin tehtäviin kuuluvaa. Omalääkärien ajanvarausvastaanotto on tullut raskaammaksi, kun sieltä puuttuvat nopeat päivystyspotilaat, joilla vastaanoton aikataulua sai kiinni. Työtä siis yksipuolistettiin, kun omalääkäreitten akuuttiajat poistettiin. Akuuttivastaanottoa saa sitten urakoida kyllikseen omilla ajanvarauksettomilla päiväpäivystysvuoroillaan.

Potilasvirtojen soljumisen kannalta uuden järjestelmän ideat saattavat olla käyttökelpoisia, mutta ne ovat täysin sopimattomia omalääkärijärjestelmään. Akuuttiasiassa potilas pääsee hyvin harvoin omalääkärilleen, ja päivystäjälle potilas on hyvin todennäköisesti outo. Lääkärin työpanosta kuluu potilaan taustaan tutustumiseen, turhaan verrattuna siihen, että hän kävisi omalääkärillään. Potilas ei myöskään pääse tutustumaan omalääkäriinsä akuuttivaivojensa myötä, jos vielä pitkäaikaissairauksia ja niitten myötä hoitosuhdetta omalääkäriin ei hänellä olekaan. Lisäksi tällainen järjestelmä mahdollistaa potilaille lääkärishoppailun: Potilaat tulevat mieluusti open acces -päivystykseen silloin, kun siellä on heidän kannaltaan sopiva lääkäri vuorossa.

Tämä ideoitu järjestelmä on myös työehtosopimuksen vastainen. Päivystyksessä kukin vuorollaan hoitaa kenen tahansa potilaita ja palkkion tästä saa potilaan omalääkäri, ei siis potilasta hoitanut lääkäri. Reipas päivystäjä siis kasvattaa pääasiassa kollegojensa tuloja, hartaamman sorttinen taas ei ehdi katsoa omia akuuttipotilaitaan, jos toistenkaan, vuoronsa aikana. Hän ei siis saa käyntipalkkioita itse, eikä niitä juuri kerry potilaan omalääkärillekään.

Tällä järjestelmällä vähennetään edelleen lääkärin mahdollisuutta määrätä työstään ja hallita sitä itse. Siinä puututaan omalääkärin oikeuteen itse määrätä työurakkansa sisällöstä. Lisäksi tehty työ ei välttämättä mitenkään näy palkassa, vaan saattaa mennä toisen kollegan hyväksi. Kollegakunnan yhteenlasketun palkkiosumman mahdollinen pysyminen samana ei oikeuta tällaista sopimustenvastaista menettelyä. Tehdystä työstä tulee maksaa palkka sen tekijälle. Ryhmäväestövastuuta sopimus ei tunne, ja tuskin siihen lääkäreillä on edes halua.

Mikäli Espoon terveyskeskus katsoo, että nyt Tapiolassa kokeiltava päivystysmalli on jatkossakin käyttökelpoinen, on ne päiväaikaiset akuuttipotilaat, jotka eivät pääse omalääkäreille, hoidettava asemalla mieluiten omalääkärijärjestelmän ulkopuolisten lääkärien avulla. Mikäli paikallisia omalääkäreitä tähän työhön kuitenkin vastoin sopimuksia edelleen pakotetaan, tulee käyntipalkkio maksaa potilaan de facto hoitaneelle lääkärille eikä potilaan omalääkärille.