Luottamusmiehet saivat viime viikolla oppia virkaehtosopimusta täydentävistä paikallisista sopimuksista. Tiedoille on käyttöä, kun päivystykset entisestään keskittyvät.

Päivystyksen järjestäminen on yksi niistä aiheista, jotka terveydenhuollossa puhuttavat. Eri puolilla maata on keskitetty päivystyksiä pisteisiin, joissa hoidetaan useamman kunnan perusterveydenhuollon päivystykset. On myös malleja, joissa paikallinen sairaala ja lähikunnat ovat muodostaneet yhteisen päivystyspisteen.

Päivystysajan palkkaukseen liittyen on tehty lukuisia lääkärien virkaehtosopimusta täydentäviä paikallisia sopimuksia. Niitä esiteltiin Suomen Lääkäriliiton Turussa viime viikon keskiviikkona pitämässä luottamusmieskoulutuksessa.

- Kerrytämme paikallisista sopimuksista liittoon tietopankkia, jottei jokaisen tarvitsisi keksiä pyörää uudestaan, liiton järjestöpäällikkö

Riitta Keskitalo

kertoo.

Päivystäjänä yhä useammin laillistamaton lääkäri

Takapäivystyksen palkkauksesta sovitaan yhä useammin paikallisesti.

- Terveyskeskuksessa on etupäivystäjänä aiempaa enemmän euro- tai kandilääkäreitä, jolloin takapäivystäjäksi tarvitaan laillistettu lääkäri. Tämä on lisännyt takapäivystyksen määrää ja paineita sen palkkauksen parantamiseen.

Se, että takapäivystyksestä vastaa yhä useammin laillistamaton lääkäri, johtuu vakinaisten lääkäreiden pienentyneestä päivystyshalukkuudesta. Tähän taas vaikuttaa Keskitalon mukaan ennen muuta lääkäreiden päivätyön raskaus.

Esimerkkinä onnistuneesta takapäivystyksen palkkaukseen tehdystä sopimuksesta Keskitalo esitteli Sisä-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän ratkaisun.

Keski-Suomen keskussairaalan alaisuudessa toimivaan perusterveydenhuollon yhteispäivystykseen taas on laadittu lajissaan onnistunut paperi. Paikallinen sopimus on johtanut käytännössä siihen, että vakinaiset lääkärit hoitavat päivystyksen.

Lääkärijohtajuuden tulevaisuus huolestuttaa

Turussa kuultiin myös Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja

Risto Ihalaista

, joka kävi läpi Paras-hankkeen tilannetta. Ihalainen leimasi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen flopiksi, joka näyttää unohtaneen palvelurakenteen uudistamisen ja keskittyvän kuntarakenteeseen, siihenkin heikolla menestyksellä.

- Suomeen jää noin 350 kuntaa, mikä sekin on liikaa terveydenhuollon järjestämisen kannalta, Ihalainen toteaa.

Lääkäriliitto on palvelurakenteen uudistamisen kannalla, muttei hinnalla millä hyvänsä. Liittoa huolestuttaa erityisesti lääkärijohtajuuden tulevaisuus.

- On kestämätöntä, jos organisaatiomuutokset johtavat siihen, että johtajalääkäreille jää vastuu, mutta hallinnolliset keinot sen kantamiseksi otetaan pois.

- On esimerkkejä kunnista, joissa johtavilta lääkäriltä ollaan poistamassa esimerkiksi asioiden esittelyoikeus tarvittavissa lautakunnissa. Tämän jälkeen on vaikea ottaa kokonaisvastuuta hoitotyöstä.

Ihalainen ennustaa, että kunnissa, joissa laitetaan joku muu kuin lääkäri johtamaan lääkäreitä, podetaan pian lääkärivajetta. Hän toivoo, että luottamusmiehet muistaisivat kertoa liittoon siitä, millaisia organisaatiojärjestelyjä heidän alueellaan ollaan toteuttamassa.

Lääkärityön toimintaympäristöön tulee vaikuttamaan myös kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolakien yhteensovittaminen.

- Veikkaan, että liikumme samaan suuntaan kuin muutkin Pohjoismaat: keskussairaaloiden ympärille muodostuneet ryppäät, miljoonapiirit, koordinoivat enenevissä määrin sairaanhoitopiirien työskentelyä.