Lehti 49: Liitto toi­mii 49/2021 vsk 76 s. 2988 - 2989

Päivystävät lääkärit toivovat joustoja työaikamääräyksiin

Neuvottelut uudesta Kunnallisesta lääkärien virkaehtosopimuksesta ovat käynnistymässä. Osana neuvottelu­kierrokseen valmistautumista Lääkäriliitto toteutti lokakuussa kyselyn päivystäville lääkäreille.

Jukka Vänskä
Kuvituskuva 1

Nykyinen Lääkärisopimus on voimassa helmikuun 2022 loppuun asti. Neuvottelujen keskiöön ovat nousemassa jälleen työaikamääräykset.

Päivystyskyselyllä kerättiin tietoa päivystävien lääkärien mielipiteistä ja ideoista päivystysten kehittämiseksi. Kyselyyn vastasi 2 290 lääkäriä. Tulokset koskevat päätoimisesti sairaaloissa työskenteleviä ja päivystykseen osallistuvia lääkäreitä (n=1 871, 60 % yliopistollisissa keskussairaaloissa ja 40 % keskussairaaloissa). Kaikkiaan sairaaloissa työskentelee noin 7 000 päivystävää lääkäriä.

Kyselyyn vastanneista vain työpaikkapäivystyksiä tekeviä oli 48 %, vain vapaamuotoiseen päivystykseen osallistuvia 17 % ja loput noin 35 % teki sekä työpaikkapäivystyksiä että vapaamuotoista päivystystä. Vastanneista 68 % oli erikoistuneita ja 32 % erikoistuvia lääkäreitä. Naisia oli 63 % ja miehiä 37 %.

Päivystysmäärissä isoja eroja

Noin 60 % lääkäreistä kertoi tekevänsä arkena tyypillisesti 16–18 tunnin työpaikkapäivystyksiä.

Lääkärisopimuksen mukaan yli 13 tunnin työrupeamissa on taattava päivystäjälle yhtäjaksoinen kolmen tunnin lepo kello 23–08 välillä. Joka kolmas (31 %) vastasi, että työpaikkapäivystyksessä vuoron tyypillinen kesto arkena on korkeintaan 13 tuntia. Viikonloppuisin työpaikkapäivystyksiä on jo pidempään jaettu lyhyempiin vuoroihin. Kyselyssä lähes 60 % lääkäreistä kertoi päivystävänsä viikonloppuisin enintään 13 tuntia kerrallaan.

Suurimman ryhmän (36 %) muodostivat ne lääkärit, jotka tekivät työpaikkapäivystyksiä tai vapaamuotoista päivystystä 3–4 kertaa kuukaudessa. Noin joka kymmenennellä lääkärillä on korkeintaan kaksi päivystystä kuukaudessa. Yhtä moni päivystää yli 8 kertaa kuukaudessa. Merkittävä osuus tästä ryhmästä on akuuttilääkäreitä, joiden työ on kokonaisuudessaan päivystämistä, ja joilla työ on tyypillisesti järjestetty lyhyempien vuorojen mukaisesti siten, että säännöllinen viikkotyöaika 38 tuntia 15 minuuttia ei ylity. Muilla aloilla päivystys on säännöllisen työajan ylittävää työtä.

Kyselyssä tiedusteltiin edellisen Lääkärisopimuksen vaikutuksista muun muassa päivystyksen määrään ja kestoon sekä työhyvinvointiin ja -sidonnaisuuteen. Yli puolet lääkäreistä oli sitä mieltä, että Lääkärisopimuksen muutoksilla ei ollut vaikutusta kysyttyihin asioihin. Niissä yksiköissä, joissa päivystysvuoroja oli jaettu, päivystysten frekvenssi oli kasvanut ja sen myötä työsidonnaisuus lisääntynyt. Myös kiireen määrän päiväaikaisessa työssä koettiin lisääntyneen. Joka kolmas jaettuja arkiyöpäivystyksiä tekevistä raportoi työhyvinvointinsa parantuneen. Vain 12 % kyselyyn vastanneista kertoi työpaikalle palkatun lisää päivystäviä lääkäreitä.

Viidennes (21 %) päivystävistä lääkäreistä raportoi ansioidensa laskeneen sopimusmuutosten myötä. Tämän taustalla ovat lähinnä päiväaikaisen vapaa-ajan lisääntyminen ennen arkiyöpäivystyksiä. Kehitystä, jossa ansiot laskevat työtuntien vähenemisen myötä, piti ylipäätään hyväksyttävänä alle puolet (47 %) päivystävistä lääkäreistä.

Sopivin päivystysvuoron pituus - mielipiteet jakautuvat

Lähes 80 % on sitä mieltä, että Lääkärisopimuksen tulee edelleen mahdollistaa noin 24 tunnin yhtäjaksoinen työskentely, mikäli työvuoronaikainen kuormitus on kohtuullista. Reilu neljännes (28 %) puolestaan katsoo, että yli 13 tunnin yhtäjaksoista työskentelyä ei tulisi sallia Lääkärisopimuksessa.

Sopivinta työpaikkapäivystysvuoron pituutta kysyttäessä lääkärien vastaukset jakautuivat. Joka toinen lääkäri (48 %) piti arkena korkeintaan 13 tuntia kestävää päivystystä sopivampana. Lähes yhtä moni (44 %) haluaisi edelleen päivystää arkena 16–18 tunnin mittaisia vuoroja. Eniten pidemmät päivystysvuorot saivat kannatusta kirurgian aloilla sekä anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärien keskuudessa. Sen sijaan neurologian, akuuttilääketieteen ja sisätautien aloilla selvä enemmistö oli lyhyempien päivystysvuorojen kannalla. Viikonloppupäivystysten osalta yli 60 % lääkäreistä piti korkeintaan 13 tuntia sopivimpana päivystysvuoron pituutena, kun taas 24–26 tunnin päivystysvuoron arvioi itselleen sopivimmaksi 29 % päivystäjistä.

Lue myös

Suurimmaksi päivystykseen liittyväksi ongelmaksi päivystävät lääkärit nostivat päivystyksen riittämättömän resurssoinnin, päivystysfrekvenssin lisääntymisen, jos yksittäiset päivystysvuorot ovat alle 15 tuntia, sekä työpaikkapäivystyksen suuren frekvenssin.

Lääkärisopimuksen työaikamääräysten kehittämistä jatkettava

Päivystyskyselyn aineisto on keskeinen osa sitä tietopohjaa, johon perustuen Lääkäriliitto muodostaa tavoitteensa seuraavalle neuvottelukierrokselle. Vuoden aikana liitto on kerännyt tietoa myös erikoisaloilta (alaosastot, erikoislääkäriyhdistykset) sekä luottamusmiestensä kautta. Lisäksi tietoa on saatu eri paikoissa toteutettujen paikallisten työaikakokeilujen kautta.

Edellisellä kierroksella Lääkärisopimukseen tehtiin muutoksia, joiden vaikutukset eivät kaikilta osin ole olleet toivotunlaisia. Lääkärisopimuksen työaikamääräysten kehittämistä on jatkettava.

Eri päivystyspisteet ovat aktiivisuudeltaan ja muilta ominaispiirteiltään erilaisia. Noin 80 % päivystävistä lääkäreistä toivookin tulevalta sopimuskierrokselta lisää toimipaikkakohtaisia joustomahdollisuuksia päivystysten järjestämiseen.

Tehdyt selvitykset myös osoittavat, että jäsenkunnassa on hyvin erilaisia ja toisilleen vastakkaisiakin näkemyksiä siitä, mikä olisi optimaalisin tapa lääkäripäivystyksen järjestämiseen. Näitä näkemyksiä pyritään yhteensovittamaan, kun Lääkäriliitto muodostaa neuvottelutavoitteensa seuraavalle kierrokselle.

› Lisää tilastotietoja liiton netistä: www.laakariliitto.fi/laakariliitto/tutkimus/tyo-olot-ja-hyvinvointi/

Kirjoittaja on Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030