1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Palkassa ei huomioitu tehtävien vaativuutta
Liitto toi­mii 40/2019 vsk 74 s. 2244 - 2245

Palkassa ei huomioitu tehtävien vaativuutta

Työtehtävät aluesairaalassa olivat vaativia, mutta suomalainen laillistus puuttui vielä. ­Palkkaan tämän takia tehty epäpätevyys­alennus jäi ­vaivaamaan Millaa, ja hän otti yhteyttä Lääkäriliiton ­lakimieheen.

Palkassa ei huomioitu tehtävien vaativuutta Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Ulkomailla lääkärinopintonsa suorittanut suomalainen Milla työskenteli Suomessa keskisuuressa aluesairaalassa. Samalla hän suoritti Valviran edellyttämiä kuulusteluja saadakseen suomalaisen laillistuksen.

Millan tehtävänkuva oli monipuolinen, hän hoiti potilaita laajasti ja toimi useissa eri päivystystehtävissä. Jo pidempään talossa olleena hän myös ohjasi sekä kandeja että valmistuneita lääkäreitä, vaikka häneltä suomalainen laillistus yhä puuttuikin. Muutoinkin tehtäväkenttä oli laaja, jopa niin, että hän teki vaativampia tehtäviä kuin joidenkin alojen erikoistuvat.

Millan silloiset esimiehet ja kollegat kertoivat luulleensa Millan saaneen laillistuksen jo aikapäiviä sitten.

Työnantaja määritteli Millan palkan kyseisen toimipisteen palkkarakenteen alimman palkkaluokan, kandin tai vastavalmistuneen lääkärin, mukaan. Tästä työnantaja teki vielä epäpätevyysalennuksen, koska Millalta puuttui suomalainen laillistus. Koska työtehtävät olivat vaativia, epäpätevyyden takia tehty palkan alentaminen tuntui Millan mielestä kohtuuttomalta.

Verrokkina käytettiin vääriä tehtäviä

Epäpätevyysalennuksen poistamista koskeneen uutisoinnin jälkeen Milla otti yhteyttä Lääkäriliiton lakimieheen. Tällöin hän oli työskennellyt aluesairaalassa viisi vuotta. Palkka oli suomalaisen laillistuksen myötä saatu sittemmin kuntoon, mutta aiempi tilanne oli jäänyt vaivaamaan.

Lääkäriliiton lakimies Heli Hartman-Mattila, mitä sitten tapahtui?

– Millan asiassa piti ensin saada käsitys kyseisen työnantajan omasta, Lääkärisopimuksen tason ylittäneestä paikalliseen sopimukseen perustuneesta palkkarakenteesta ja sen määrittelyistä. Samoin selvitin perusteita epäpätevyysalennukselle.

Hartman-Mattilan mukaan epäpätevyysalennusta ei edes pitäisi käyttää lääkärien palkkaa määriteltäessä, vaan asia tulisi ratkaista palkkaportailla ja tehtävien tosiasiallisen vaativuuden arvioinnilla.

Lisätietojen saaminen työnantajalta vei aikaa. Jottei asia vanhentuisi, päätettiin tehdä ensimmäinen vaade työnantajalle. Näin asialle saatiin lisää käsittelyaikaa.

Työnantaja perusteli epäpätevyyden takia tehtyä palkan alentamista sillä, että näin toimittiin muidenkin ETA-alueen ulkopuolella koulutuksensa saaneiden lääkärien kohdalla, joten käytäntö oli tasapuolinen. Näin tavallaan olikin, mutta verrokkien tehtävät eivät olleet yhtä vaativia.

– Millan työtehtävät olivat tosiasiallisesti merkittävästi kandin tai vastavalmistuneen lääkärin töitä vaativampia.

Tasapuolisuutta noudatettaessa on keskeistä tietää, kehen verrataan.

– Näin nyt on toimittu kaikkien kohdalla -tyyppinen vastaus ei päde, jos perusteet alennuksen käytölle ylipäänsä ovat virheelliset, Hartman-Mattila sanoo.

Mahdollisuudet ja riskit puntariin

Lähtötilanteessa osapuolten näkemykset olivat kaukana toisistaan.

– Selvitin Millan työtehtäviä perusteellisesti, jolloin pääsimme oikaisemaan työnantajan virheellisiä käsityksiä ja väitteitä. Hienoa oli, että Milla jaksoi taustoittaa asiaa sitkeästi.

Lopulta työnantaja joutui myöntämään epäpätevyysalennuksen kohtuuttomuuden. Se poistettiin takautuvasti viivästyskorkoineen ja samalla peruspalkan nousun myötä myös päivystyskorvaukset korjattiin kuntoon.

– Lopputuloksen kannalta ratkaisevaa oli Millan valmius viedä asia tarvittaessa tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Millan tehtävien vaativuus viittasi myös ylempään palkkaluokkaan.

– Kävimme läpi menestymisen mahdollisuudet ja riskit. Milla päätti, ettei palkkaluokka-asiaa viedä oikeuteen, vaan epäpätevyysalennusta koskeva ratkaisu riittää. On vaikea arvioida, miten lopulta olisi käynyt.

Vaikuttiko ulkomailla suoritettu tutkinto asiaan?

Lue myös

– Ulkomailla opiskelleilla vaikuttaisi olevan uran alkuvaiheessa hieman enemmän palkkaselkkauksia kuin muilla. Syyt lienevät moninaiset, ja palkkaan vaikuttavia asioita on toki monia, muun muassa mahdollinen lisäohjauksen tarve. Yleistäviä päätelmiä Millan tapauksesta siis ei voida tehdä. Olennaista oli nimenomaan Millan tehtävien huomattava vaativuus, joka pystyttiin myös osoittamaan, painottaa Hartman-Mattila.

Jos palkan oikeudenmukaisuus epäilyttää:

› Reagoi ajoissa. Palkkasaatavat vanhentuvat viranhaltijalain mukaan kolmessa vuodessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona kyseinen palkkaerä olisi pitänyt maksaa.

› Ota ensin yhteyttä paikalliseen luottamusmieheen.

› Kerro liiton lakimiehelle kaikki keskeiset taustatiedot, myös ne jotka eivät ole ns. puolellasi.

› Ole sitkeä ja kärsivällinen, selvittäminen ja neuvotteleminen vie usein aikaa.

› Varaudu siihen, että kaikkea tavoiteltua ei saada.

› Jokainen tapaus on omansa ja lopputulokseen vaikuttavat useat tekijät.

Millan nimi on muutettu.

› Palkka-asioita käsitteleviä neuvoja on koottu liiton verkkosivulle: https://www.laakariliitto.fi/palvelut/palkka/

Kirjoittajat
Heli Mikkola

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tuula Rajaniemestä uusi puheenjohtaja

Varapuheenjohtajina jatkavat Jaana Puhakka (vas. ) ja Noora Ritamäki (oik).

Ajassa
Eläkeläisten jäsenmaksut uudistuvat – uudessa maksuluokassa alennus 75 prosenttia

Tänä vuonna tai aiemmin 70 vuotta täyttäneet yhä vapautettuja maksusta.

Ajassa
Valtuuskunta haluaa turvata pitkät potilassuhteet

Lääkäriliiton valtuuskunta vaatii parannuksia lääkärien työoloihin ja työviihtyvyyteen.

Ajassa
Radiologisten tutkimusten kokonaismäärä kasvaa

Suomessa tehtiin kuusi miljoonaa röntgentutkimusta ja -toimenpidettä vuonna 2018.

Ajassa
Sairaanhoitajan määrättävissä oleva lääkevalikoima laajenee

Rajattu lääkevalikoima laajenee vuodenvaihteessa.

Ajassa
Harva tuntee lääkehoitosuunnitelman

Lääkäreistä on tulossa lääkehoitoprosessin heikoin lenkki, jos asialle ei tehdä jotain, sanoo Päivi Ruokoniemi.