Lääkäriliiton terveyspoliittisena asiantuntijalääkärinä aloittaneen Mikko Nenosen mukaan Suomessa pitäisi luoda terveydenhuollon ydintehtävää tukevia mittareita, joilla voitaisiin seurata annettavan hoidon vaikuttavuutta. Lääkäriliiton lisäksi Nenonen osallistuu perusterveydenhuollon kehittämiseen sosiaali- ja terveysministeriössä.

Lääkäriliiton terveyspoliittisen asiantuntijalääkärin

Mikko Nenosen

mukaan vastaus perusterveydenhuollon ongelmiin on ydintehtävän kirkastaminen.

- Mielestäni terveydenhuolto on olemassa siksi, että se tuottaa terveyshyötyä. Se tarkoittaa, että tehtävä työ on vaikuttavaa eli potilas elää täysipainoisesti ja terveenä. Lääkärin tulisi olla riskienhallinnan konsultti, joka tukee potilasta terveysriskien pitämisessä tasolla, jonka potilas voi hyväksyä.

Nenosen mukaan tällä hetkellä hoidetaan liikaa akuutteja, itsestään paranevia vaivoja, jotka eivät tuota terveyshyötyä. Vinoumaan on syynä yhtä lailla potilaat kuin järjestelmäkin.

- Flunssapotilas kokee epävarmuutta ja haluaa tulla hoitoon, vaikka lääkärin antama hyöty flunssaiselle potilaalle on hyvin rajallinen. Toisaalta laki hoitoon pääsyn turvaamisesta painotti liikaa välitöntä yhteydenottoa terveyskeskukseen.

Johtaminen ja tietojärjestelmät eivät tue ydintehtävää

Järjestelmän aikaansaamat ongelmat johtuvat Nenosen mukaan osin myös mittareiden heikkoudesta.

- Kun mitataan sitä, kuinka pian ajan saa lääkärille tai käyntien lukumäärää, alkaa järjestelmä toimia siihen suuntaan. Sen sijaan pitäisi mitata hoidon vaikuttavuutta. Ilman tietoa hoidon vaikutuksista lääkäri ei voi tietää, tekeekö vaikuttavaa työtä. Kaikille terveydenhuollon menestystarinoille on yhteistä se, että ydintoimintaa eli terveyshyötyä mitataan ja seurataan.

Nenosen mukaan lääkäri voisi seurata esimerkiksi yksittäisen diabeetikon hoitotasapainon sijasta vastuullaan olevan diabeetikkoväestön hoitotasapainoa ja sen kehittymistä.

Tuoreen asiantuntijalääkärin mielestä myös perusterveydenhuollon ydintehtävään liittyvä johtaminen kaipaa terästämistä.

- Kuinka moni johtaja ottaa toiminnassaan huomioon, miten verenpainetasot kehittyvät hänen väestössään?

Tukea ydintehtävän hoitamiseen ei tule liiemmin tietojärjestelmistäkään. Palatessaan vuosi sitten kymmenen vuoden tauon jälkeen terveyskeskuslääkäriksi Nenonen yllättyi, miten vähän tietojärjestelmät olivat kehittyneet tuona aikana.

Kahta tehtävää täytetään samoin keinoin

Perusterveydenhuollon moniottelija uskoo, että perusterveydenhuollon palvelut voidaan tuottaa monella tapaa.

- On miettimisen paikka, onko terveyskeskus paras tapa järjestää akuuttisairaanhoito.

Tällä hetkellä perusterveydenhuoltoa katsotaan Nenosen mukaan yhtenä jakamattomana kokonaisuutena, vaikka se sisältää kaksi toisiaan täydentävää tehtävää: akuutin toiminnan ja pitkäaikaissairauksien ehkäisyn, hoidon ja seurannan sekä muun kansanterveystyön.

- Ensimmäisen hoitamiseen järjestelmämme on liian raskas ja jälkimmäiseen aivan liian kevyt. Käytämme samaa työkalupakkia molempiin, ainoa säädeltävä asia on vastaanottoaikojen pituus.

Vuorottelua rivilääkärin ja johtamisen välillä

000 potilasta ja työskennellyt lukuisissa toimipisteissä.

Lääkäriliitossa Nenosen tehtävänä on toimia varatoiminnanjohtajan apuna ja tukena liiton terveyspoliittisen linjan kehittämisessä ja lausuntojen kirjoittamisessa.

Puolet työajasta kuluu sosiaali- ja terveysministeriössä. Peruspalveluministeri

Paula Risikko

on peräänkuuluttanut terveydenhuollon toimijoiden osallistumista perusterveydenhuollon kehittämiseen. Lääkäriliitto tukee kehittämistyötä Nenosen työpanoksella.

Käytännössä Nenosen työ ministeriössä liittyy toimiva terveyskeskus -hankkeeseen, jota järjestellään parhaillaan uudelleen.

- Hanke elää, voi hyvin ja vahvistuu. Tavoitteena on saada aikaan enemmän vääntöä niin, ettei hankkeen edistäminen olisi enää yhden ihmisen työ.

Nenosen mukaan hänen vahvuutensa hankkeessa on kentän tuntemus ja kyky katsoa perusterveydenhuoltoa monesta eri näkökulmasta.

- Vielä kaksi viikkoa sitten otin potilaita vastaan terveyskeskuksessa kriisikunnassa Hartolassa. Olen koko työurani liikkunut portaalta toiselle ja työskennellyt vuoron perään rivilääkärinä ja johtavassa asemassa sekä välillä keskushallinnossa Stakesissa.

Nenonen myöntää, että käytännön vaikutuksiin johtavat uudistukset vaativat ministeriöltä kovaa työtä. Hän uskoo optimaalisen ratkaisun löytyvän huolellisella ongelman tunnistamisella.

- Monesti me suomalaiset olemme liian käytännönläheisiä emmekä pysähdy miettimään, mitä haluamme ratkaista. Yhdellä hyvällä ratkaisulla voimme saada aikaan monta ongelmaa.

Hartolan terveyskeskus odottaa

Nenosen työsuhde Lääkäriliitossa kestää toukokuun 2011 loppuun. Tämän jälkeen virkavapaalla oleva terveyskeskuslääkäri palaa potilaiden pariin Hartolaan. Kuningaskunnassa pysyy myös koti.

- Rakensin talon Hartolan loma-asuntomessuille vuonna 2004. Rannassa ja pihassa riittää laitettavaa ja hiihtomahdollisuudet sekä kalavedet ovat erinomaiset, tyytyväinen hartolalainen sanoo.

Mikko Nenonen

- Lääketieteen lisensiaatti, KY 1978 - Yleislääketieteen erikoislääkäri 1989 - Lääketieteen tohtori, KY 1996 - yleislääketieteen dosentti TAY 2002 - eMBA, Teknillinen korkeakoulu 2004 - Terveyskeskuslääkäri, Hartolan terveyskeskus 2008-2009 - hallintolääkärinä, johtajaylilääkärinä ja tuottaja- ja tilaajajohtajana Reumasäätiön sairaalassa 2002-2008 - Kehittämispäällikkö, Stakes 1996-2002 - Vuodesta 1977 lähtien lukuisia erilaisia työtehtäviä terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja yksityisvastaanotolla - Lääkäriliiton eHealth-valiokunnan jäsen 2007- - European Health Management Association, johtokunnan jäsen ja pääsihteeri vuoden 2010 vuosikokouksessa Lahdessa - International Journal of Electronic Healthcare, toimitusneuvoston jäsen 2004- - Premissi, toimitusneuvoston jäsen 2006- - Hartolan kunnanvaltuutettu 2006-, perusturvalautakunnan puheenjohtaja 2005-2007, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 2009- - Puoliso sairaalakemisti Arja Nenonen