Päivystyslääketieteen erityispätevyyteen tähtäävä pätevöitymisohjelma on tarkoitettu Suomen Lääkäriliiton erikoislääkärijäsenille, joilla on spesialiteetti anestesiologiassa tai anestesiologiassa ja tehohoidossa, kirurgiassa, lastentaudeissa, sisätaudeissa, yleislääketieteessä tai muulla soveltuvalla erikoisalalla.

Suomen Lääkäriliiton hallitus päätti 22.8.2008 perustaa päivystyslääketieteen erityispätevyyden. Suurin osa päivystävien sairaaloiden vuodeosastoille tulevista potilaista saapuu päivystyksen kautta. Päivystyksessä tehdään merkittäviä sekä lääketieteellisiä että taloudellisia päätöksiä, joten päivystyslääketieteeseen vihkiytyneiden erikoislääkärien tulee toimia siellä päävastuun kantajina.

Päivystyslääketiede (engl. emergency medicine, accident & emergency medicine) on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoitoa, joka tulee aloittaa vuorokauden ajasta riippumatta sairauden tai vamman pahenemisen estämiseksi. Päivystyslääketieteen tehtävinä on 1) seuloa sairastuneiden tai loukkaantuneiden tai päivystävään yksikköön muuten hakeutuneiden tai tuotujen potilaiden joukosta ne, jotka tarvitsevat välitöntä hoitoa, 2) aloittaa viiveettä hoito ja 3) määrittää kullekin potilaalle tarkoituksenmukaisin jatkohoitopaikka. Päivystyslääketiede liittyy kiinteästi ensihoitolääketieteeseen, ja tulevaisuudessa nämä erityispätevyysalat tuleekin kytkeä yhdeksi yhteiseksi pääerikoisalaksi.

Päivystyslääketiede on tällä hetkellä hyväksytty omaksi erikoisalakseen jo yhdeksässä Euroopan maassa ja muutamassa maassa se on ns. supraspesialiteettina muun alan erikoislääkäritutkinnon lisänä. Päivystyslääketieteen eurooppalainen curriculum on päivitetty kesällä 2008 EuSEMin (European Society for Emergency Medicine) toimesta.

Erityispätevyysohjelma

Päivystyslääketieteen erityispätevyyteen tähtäävä pätevöitymisohjelma on tarkoitettu Suomen Lääkäriliiton erikoislääkärijäsenille, joilla on spesialiteetti anestesiologiassa tai anestesiologiassa ja tehohoidossa, kirurgiassa (tai jollain kirurgiaan kuuluvalla erikoisalalla), lastentaudeissa, sisätaudeissa (tai jollain sisätauteihin kuuluvalla erikoisalalla), yleislääketieteessä tai muulla soveltuvalla erikoisalalla. Erityispätevyyden myöntää Suomen Lääkäriliiton koulutusjohtaja päivystyslääketieteen erityispätevyystoimikunnan esityksestä.

Erityispätevyystoimikuntaan kuuluvat

Eija Vaula

ja

Juha Valli

(Suomen Päivystyslääketieteen yhdistys),

Vesa Lund

(Suomen Tehohoitoyhdistys),

Afra Prokki

(Suomen Yleislääkäriyhdistys,

Matti Martikainen

(Suomen Anestesiologiyhdistys),

Ari Leppäniemi

(Suomen Kirurgiyhdistys),

Matti Halinen

(Suomen Sisätautilääkärien yhdistys),

Matti Uhari

(Suomen Lastenlääkäriyhdistys),

Heikki-Jussi Laine

(Suomen Traumatologiyhdistys).

Edellytyksenä erityispätevyyden saamiselle on jonkin edellä mainitun alan erikoislääkäritutkinnon lisäksi hyväksytysti suoritettu päivystyslääketieteen pätevöitymisohjelma ja valtakunnallinen kuulustelu. Koulutusta valvoo erityispätevyystoimikunta, joka nimeää kouluttajat, myöntää koulutusoikeudet, hyväksyy koulutettavan palvelut ja antaa tarvittaessa suosituksia palvelujen täydentämistavoista. Erityispätevyystoimikunta järjestää kuulustelun, valitsee kuulusteluun tulevan kirjallisuuden, määrää kuulustelijat ja tekee Suomen Lääkäriliitolle esityksen erityispätevyyden myöntämiseksi.

Yliopistosairaalassa tai keskussairaalassa toimiva päivystyspoliklinikka tai alueellinen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystysyksikkö voi hakea erityispätevyystoimikunnalta koulutusoikeutta. Koulutuspaikaksi voidaan hyväksyä ensihoitokoulutusosion osalta myös sairaalan ulkopuolella toimiva lääkäriambulanssi- tai lääkärihelikopteriorganisaatio, jonka koulutus tulee toteuttaa yhteistyössä sairaanhoitopiirin tai yliopistollisen sairaalan kanssa.

Koulutuksesta vastaavalla lääkärillä tulee olla päivystyslääketieteen erityispätevyys ja koulutuspaikan tulee esittää erityispätevyystoimikunnalle antamansa koulutuksen yksityiskohtainen sisältö.

Erityispätevyystoimikunta voi hakemuksesta esittää kolmen vuoden siirtymäaikana 22.8.2008-22.8.2011 Lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämistä ohjelman muodoista poiketen lääkärille, jonka käytännön tiedot ja taidot täyttävät ohjelmassa asetetut tavoitteet. Siirtymäaikana ei edellytetä kuulustelun suorittamista.

Koulutuksen tavoitteet

Päivystyslääketieteen erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on, että erikoislääkäri sen suoritettuaan on perehtynyt päivystävässä terveydenhuollon yksikössä (sairaalan päivystyspoliklinikalla ja perusterveydenhuollon päivystysvastaanotolla) tapahtuvaan päivystyslääketieteen teoreettiseen tietoon ja organisaatioon. Hänen tulee kyetä tutkimaan itsenäisesti päivystyspotilaita halliten riittävän laajasti sekä vuorovaikutuksen potilaan kanssa että erotusdiagnostiikan pohjautuen kliiniseen tutkimukseen ja tarkoituksenmukaisiin lisätutkimusmetodeihin ja konsultaatioihin. Lisäksi hän kykenee suunnittelemaan hoidon kokonaisuuden tuntien eri hoitomuotojen mahdollisuudet, rajoitukset ja komplikaatiot. Päivystyslääketieteen erityispätevyyden omaava erikoislääkäri pystyy toimimaan päivystyslääketieteen asiantuntijana ja kykenee päivystyslääketieteen kehittämis-, opetus- ja tutkimustyöhön.

Koulutus

Pätevöityjä voi aloittaa päivystyslääketieteen erityispätevyyskoulutuksen erikoislääkäritutkinnon suoritettuaan. Koulutus koostuu sekä teoreettisesta että käytännöllisestä osasta, jotka molemmat jakaantuvat vielä yleiseen päivystyslääketieteen pätevöitymisohjelmaan, sekä oman erikoisalan aihepiiriin liittyvään koulutukseen.

Koulutusaika on koulutusoikeuden saaneissa yksiköissä vähintään 2 vuotta, josta vähintään 14 kuukautta tulee tapahtua päivystyspoliklinikalla. Koulutuksen sisältö suunnitellaan koulutettavan erikoisalan mukaan. Koulutukseen tulee kuulua sekä yleispäivystyspotilaiden että eri erikoisalojen (sisätaudit, kirurgia, neurologia, keuhkosairaudet, gynekologia, lastentaudit, psykiatria, silmä- ja korvataudit) tutkimusta, diagnostiikkaa ja hoitoa (suunnitelma koulutuksen toteuttamisesta tulee ilmetä koulutuspaikkahakemuksessa). Koulutukseen suositellaan sisältyvän myös työskentelyä ensihoitolääkärin tehtävissä kenttätyössä. Muiden kuin anestesiologian erikoislääkäritutkinnon suorittaneiden tulee suorittaa kliinisestä palvelusta vähintään 3 kuukautta anestesiologian ja tehohoidon alalla (yliopisto-, keskus- tai aluesairaaloissa). Koulutukseen tulee lisäksi kuulua kahden kuukauden palvelu sisätautien ja kirurgian erikoisaloilla (ellei koulutettavalla ole ko. alojen spesialiteettia). Erityispätevyystoimikunta voi harkintansa mukaan hyväksyä koulutukseen kelpaavaksi korkeintaan yhden vuoden työskentelyn päivystysyksikössä ulkomailla ja korkeintaan 3 kuukautta kestävän päivystyslääketieteen aihepiiriin kuuluvan tutkimustyön.

Toiminnan käytännön koulutusjaksoissa tulee olla niin monipuolinen, että koulutettava saa valmiudet tunnistaa ja hoitaa erilaisia päivystyspotilaita ja -tilanteita. Koulutettavan tulee perehtyä myös muiden päivystyslääketieteen erityispätevyyskoulutuksen piiriin kuuluvien erikoisalojen päivystyspotilaisiin ja hätätilanteisiin, sekä muidenkin erikoisaloihin kuuluviin tyypillisiin vastaaviin potilastapauksiin. Koulutettavan pitää oppia tuntemaan kyseisten alojen hoitomuotojen mahdollisuudet ja rajoitukset. Koulutukseen tulee kuulua myös päivystyksen suunnitteluun (huomioiden suuronnettomuussuunnittelu), organisointiin ja hallinnointiin liittyvää koulutusta.

Koulutettavan tulee hankkia teoreettista koulutusta (sisältää myös kurssimuotoista käytännönläheistä päivystyslääketieteen- ja/tai hätätilapotilasopetusta) vähintään 60 tuntia. Tätä koulutusta voi hankkia sekä koti- että ulkomaisissa koulutustilaisuuksissa. Erityispätevyystoimikunta hyväksyy koulutukset.

Erityispätevyystoimikunta järjestää vuosittain (tarvittaessa kahdesti) valtakunnallisen kuulustelun. Erityispätevyystoimikunta valitsee kuulustelijat. Kuulusteluun voi osallistua erikoislääkäri suoritettuaan erityspätevyyteen kuuluvan muun palvelun tai viimeisen pätevöitymisvuotensa aikana.

Kirjat (viimeisimmät painokset)

Akuuttihoito-opas. Duodecim

Päivystyskirurgian opas (Leppäniemi A et al, toim) Duodecim.

Leena Koponen ja Kirsi Sillanpää (toim.). Potilaan hoito päivystyksessä. Kustannus Oy Tammi, Gummeruksen Kirjapaino Oy, 2005.

Suuronnettomuusopas. Duodecim 2006.

European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation; kulloinkin voimassa olevat kansainväliset elvytyssuositukset

Emergency Medicine. Concepts and Clinical Practice, osat I-III, 5. painos (Rosen P, Barkin R), Mosby, St. Louis, 2002

Clinical Procedures in Emergency Medicine, (Robert and Hedges). 2003

Goldfranks Manual of Toxicologic Emergencies. McGraw-Hill, 2007

Strange G ym. Pediatric Emergency Medicine: Just the Facts, McGraw-Hill 2003, ISBN-10: 0071400869, ISBN-13: 978-0071400862

Lehdet (3 viimeisintä vuosikertaa)

Annals of Emergency Medicine

European Journal of Emergency Medicine

Duodecim (päivystyslääketieteeseen tai ensihoitoon liittyvät teemanumerot ja artikkelit)

Pediatrics. Päivystyslääketieteen artikkelit viimeiseltä kahdelta vuodelta

Pediatric Emergency Care -lehti

Pediatric Emergency Medicine Report

Muut

Käypä hoito -suositukset soveltuvin osin

LISÄTIETOJA

Hakulomake ja hakuohjeet osoitteessa: www.laakariliitto.fi/koulutus/erityispatevyydet/paivystyslaaketiede.html

Lisätietoja tarvittaessa erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja Eija Vaulalta, eija.vaula@satshp.fi ja varapuheenjohtaja Juha Vallilta, juha.valli@hus.fi tai Suomen Lääkäriliitosta Ulla Anttilalta, puh. (09) 393 0744, ulla.anttila@fimnet.fi.

Hakemukset siirtymäajan pätevyyden myöntämiseksi toimitetaan toimikunnan puheenjohtajalle.