Syksyn ensimmäiset alueelliset luottamusmiesten koulutuspäivät pidettiin 19.-20. elokuuta Fiskarsissa, jossa koolla olivat Helsingin alueen perusterveydenhuollon luottamusmiehet. Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa pääkaupunkiseudulle suunnitteilla olevista uusista toimintamalleista ja niihin liittyvistä paikallisista virkaehtosopimuksista.

Terveyskeskuskäynnit ovat vähentyneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä on yhtenä syynä toiminnallisille ja palkkauksellisille uudistustarpeille terveyskeskuksissa. Taustalla on tavoite saada terveyskeskukset toimimaan paremmin ja sitä kautta apua lääkäripulaan ja lääkäreiden työnhallintaan.

Pääkaupunkiseudulla terveyskeskusten ongelmiin etsitään parhaillaan ratkaisua erilaisista listamalleista. Kuhunkin kaupunkiin on suunnitteilla hieman erilainen malli, joista tosin on käyty keskustelua ja vaihdettu näkemyksiä yhdessä.

Vantaalla listamallin kehittämisen lähtökohtana ovat olleet erityisesti toiminnalliset ratkaisut, kun taas Espoon ja Helsingin suunnittelusta on syntynyt lääkäreille helposti vaikutelma, että kaupungit ovat keskittyneet palkkauksen uudistamiseen. Luottamusmiehille Fiskarsissa puhunut Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö

Jukka Vänskä

suhtautuu skeptisesti siihen, että uudistuksen kärki ei ole toiminnallisten ongelmien ratkaisemisessa.

- Olisi toivottavaa, että kehittäminen lähtisi toiminnasta ja palkkauksen uudistaminen kulkisi siinä kiinteästi mukana. On aika kunnianhimoinen tavoite, että vain palkkauksen rakennetta muuttamalla rekrytointi helpottuisi ja omat lääkärit saataisiin paremmin pidettyä talossa, Vänskä sanoi.

Espoossa uuden palkkausjärjestelmän kehittely on pisimmällä ja tavoitteena on aloittaa mallin kokeilu Espoonlahden terveysasemalla jo syyskuun alussa. Helsingissä ja Vantaalla suunnitelmat on tarkoitus muuttaa piloteiksi ensi vuonna.

Suoritepainotteisuutta lisää

Työnantaja on lähtenyt siitä, ettei uusista malleista koituisi lisää palkkakustannuksia. Vänskän mukaan uusien palkkamallien kehittämisessä työnantajalla on selvä halu lisätä palkkauksen suoritepainotteisuutta.

- On tärkeää miettiä, mihin asti suoritepainotteisuutta kannattaa lisätä. Jos lääkärit joutuvat rehkimään totuttuun palkkatasoon enemmän ja enemmän, uudella mallilla on helposti tavoiteltua päinvastainen vaikutus lääkärin työssä jaksamiseen ja viihtymiseen, Vänskä sanoo.

- Käyntien arvottamisessa olisi tasapainoiltava lyhyiden ja pitkien käyntien välillä niin, että palkkaus olisi sama huolimatta siitä, tekeekö paljon lyhyitä vai vähän pitkiä käyntejä. Ei ole tarkoituksenmukaista, että palkkaus ohjaa lääkärit tavoittelemaan tietynlaisia suoritteita.

Mielessä on pidettävä sekin, miten yleiskorotuksen kustannusvaikutus toteutuu uusissa palkkamalleissa.

Vänskä muistuttaa, että pääkaupunkiseudun ratkaisut heijastuvat toteutuessaan myös muun maan tilanteeseen, joten niiden kehittymistä on seurattava tarkasti.

Palkkaerot kuriin

Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö

Heikki Pärnänen

puhui luottamusmiehille palkkaharmonisaatiosta- ja syrjinnästä.

- Perusteettomat palkkaerot on saatava karsittua pois. Esimerkiksi niin sanottu rekrytointilisä voi tilapäisesti lisätä lääkäripulassa palkkaeroja, mutta luottamusmies voi vaatia, että muiden palkkoja tarkistetaan jatkossa ja erot palkkauksessa korjataan, Pärnänen sanoi.

Paras-hankkeen myötä monissa liitoskunnissa palkkojen yhdenmukaistaminen on tullut ajankohtaiseksi. Pärnänen muistutti, että yhdistyvien kuntien olisi laadittava suunnitelma palkkauksen ja muiden palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistamisesta. Sopimuksessa olisi mainittava muun muassa siirtymäkauden pituus, joka työmarkkinaosapuolten näkemysten mukaan ei saisi olla ainakaan pidempi kuin kaksi vuotta.

Uusi palkkausjärjestelmä voi olla laajentuvan tai yhdistyvän kunnan käytössä ollut tai kokonaan uusi. Palkkauksen tulisi aina perustua tehtävän vaativuuden mukaan sekä yksilön osaamiseen ja suoriutumiseen. Tehtäväkohtainen palkka voi pienentyä vain, jos tehtävät muuttuvat olennaisesti vähemmän vaativiksi.