- Julkinen terveydenhuolto ei pärjää ilman yksityisiä palveluita. Kuntien on pulasta päästäkseen turvauduttava ostopalveluihin eikä julkinen järjestelmä pystyisi yksin ottamaan vastaan kaikkia potilaita, korosti psykiatri

Antti Liikkanen

(sdp) Lääkäriliiton eduskuntavaalipaneelissa Rovaniemellä 6.2.2007.

Yksityisten terveyspalvelujen käyttö on saatava nykyistä tasa-arvoisemmaksi. Siksi Liikkanen ehdottaa Kelan sairaanhoitokorvausten nostamista 20 %:lla sekä tulevalla että sitä seuraavalla vaalikaudella. Nykytasollaan korvaukset suosivat hyvätuloista väestönosaa, jolla on varaa käydä yksityislääkärillä korvausten jälkeenjääneisyydestä huolimatta.

Hänen ykköstavoitteenaan on kuitenkin julkisen palvelujärjestelmän kuntoon saaminen. Mahdollisuus hankkia osa palveluista yksityiseltä sektorilta tuo valinnan vapautta sekä ostajalle että myyjälle. Toistaiseksi kilpailua on kuitenkin käytetty lähinnä kriisitilanteissa, sattumanvaraisesti ja aika huonolla kokemuspohjalla.

- Palveluja ulkoistettaessa potilasturvallisuus täytyy varmistaa laatumittareilla. Ne tulee sopia yhdessä palvelujen tuottajan kanssa tai esittää reunaehtona tarjousta pyydettäessä, irtisanomissanktiolla tehostettuna.

Liikkanen pitää tärkeänä kuntien ja kuntayhtymien määrän sekä hallintobyrokratian vähentämistä, mutta vastustaa uusien hallintorakenteiden tai palvelujärjestelmien perustamista. Olennaista ei ole kuntarakenne, vaan kuntalaisten saama palvelu.

- Terveydenhuollon henkilöstö on jo nyt uupumassa kasvavan työkuorman, yhä vaativampien tehtävien ja huonon johtamisen seurauksena. Yhtään uutta hallintokokeilua ei tähän maahan kaivata.

Terveydenhuoltoalan palkkausta nostettava

Liikkasella oli paneelissa haastajina kaksi hoitajakoulutuksen saanutta ehdokasta:

Leena Harju-Autti

(kok) ja

Sisko Korrensalo

(vas). Yksimielisiä kaikki panelistit olivat siitä, että terveydenhuollon palkkatasoa on nostettava pitkäjänteisellä palkkaohjelmalla. Muuten alalle ei saada ammattitaitoista työvoimaa, vaan se hakeutuu yksityissektorille ja muihin tehtäviin. Lapissa on pulaa paitsi lääkäreistä myös hoitohenkilökunnasta.

Harju-Autti ja Korrensalo näkivät ongelmaksi myös sairaanhoitajakoulutuksen muuttumisen liian teoreettiseksi. Ylikuormitettujen ammattilaisten paineita lisää vastavalmistuneiden hoitajien opastus käytännön työtehtäviin, joihin heitä ei ole koulutuksen aikana perehdytetty. Moni sairaanhoitaja hakeutuu myös akateemiseen jatkokoulutukseen korkeamman palkan toivossa, vaikka terveydenhuollon maistereille ei ole riittävästi töitä tarjolla.

- Lääkärien koulutus on sen sijaan kehittynyt myönteiseen suuntaan ja nuoret lääkärit ovat nykyisin aiempaa yhteistyökykyisempiä, kiitti Korrensalo.

Ehdokkuus on uhka itsetunnolle

Liikkanen oli ainoa liiton vaalikiertueelle Pohjois-Suomesta saatu lääkäriehdokas. Oulun vaalipiiristä ei eduskuntavaaleihin ollut asettunut ehdokkaaksi ainoatakaan lääkäriä, muissa vaalipiireissä heitä on yleensä useampia. Eikö politiikka kiinnosta pohjoisen lääkäreitä?

- Yksi syy saattaa olla se, että politiikassa lääkäri joutuu vielä kovempien itsetunto- ja identiteettiuhkien kohteeksi kuin ammattityössään. Moni kollega onkin huomannut eduskuntaan päästyään muuttuneensa arvostetusta kliinikosta päähän potkituksi poliitikoksi.

Liikkanen on kuitenkin päättänyt ottaa tämän riskin. Kantimena hänellä on vahva missio käyttää pitkää kokemustaan ja laajaa ammattitaitoaan yhteiseksi hyväksi. Silläkin uhalla, että kunnian kukko ei laula, perhe-elämä kärsii ja ansiotaso laskee.