Ja mitä siihen koriin mahtuu? Potilasdirektiivin ­palveluvalikoiman lisäksi Lääkäriliiton ja järjestöjen yhteisessä seminaarissa keskusteltiin uusista ­yhteistyön mahdollisuuksista.

Myös lähestyvät kuntavaalit ja palvelurakenneuudistus ovat asioita, joissa Lääkäriliitolla ja kansanterveysjärjestöillä on yhteinen intressi toimia potilaan parhaaksi. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve totesikin, että terveyspalvelut rakennetaan muuttuvaan järjestelmään, jossa toimiva yhteistyö on tärkeää.

Paikalla oli parikymmentä keskeistä kansanterveysjärjestöä ja niiden johtoa ja viestintävastaavia. Aamupäivä huipentui paneeliin, jossa pohdittiin EU:n potilasdirektiivin kansallista soveltamista ja potilaan roolia.

Paneelikeskustelun ohjaaja, terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski totesi, että potilasdirektiivi haastaa terveydenhuollon päättäjät ajattelemaan uudella tavalla ja vaikuttaa koko järjestelmään. Kun perinteisesti palveluja on tuotettu sen verran kuin on rahaa, tuleva direktiivi säätelee, mihin palveluihin potilaalla on oikeus.

Miten potilaan etu turvataan uudessa tilanteessa? Suljetaanko kansallisesta terveyspalveluvalikoimasta pois esimerkiksi tietyt palvelut, kuten homeopaattiset hoidot?

- Hyvä lähtökohta palvelukorin määrittelyyn on, että palvelut, joita voidaan tuotteistaa, voidaan myös kuvata. Palvelut olisivat myös näyttöön perustuvaa hoitoa. Toisaalta tiukka järjestelmä voi rajata myös näyttöön perustuvaa hoitoa pois, koska lääketeollisuus kehittyy valtavalla vauhdilla. Silloin pelkona on se, että potilaat karkaavat ulkomaille, jos järjestelmä ei toimi Suomessa. Potilasjärjestöjen edustajien pitää olla mukana valmistelussa, vaikka ministeriö vastaa siitä, totesi Sydänliiton hallituksen puheenjohtaja Matti Uusitupa.

Hengitysliiton terveys- ja sosiaaliturvan asiantuntija Tarja Pajunen pitää tärkeänä potilaiden valinnanvapautta, mutta he tarvitsevat päätöksensä pohjaksi oikeaa, selkeää ja riittävää tietoa. Ongelmana ovat esimerkiksi tietyt harvinaiset sairaudet, joita Suomessa sairastaa vain muutama potilas.

Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittisen asiantuntija Riitta Vuorisalon mukaan kansallisen tason määrittelyt voivat tuoda hyvää diabeteksen hoitoon. Nykyisin kiireetön hoito järjestetään STM:n ohjeiden alueellisen hoidonporrastuksen mukaan. Hoidonporrastuksesta on kuitenkin erittäin hankala saada tietoa.

- Potilasdirektiivi voi edistää mielenterveyspotilaiden asemaa, kun se asettaa lainsäädännölliset puitteet potilaan oikeuksille. On tärkeää määritellä hoidot, jotka perustuvat näyttöön. Masennus on psykiatrinen kansansairaus, joka on sairautena hoidettavissa, ja potilaalla on oikeus saada riittävää hoitoa. Toisaalta psykoterapian määrää pitäisi kymmenkertaistaa, sillä se on masennuksen päähoitomuoto lääkkeiden ohella, totesi psykiatri ja Mielenterveyden keskusliiton hallituksen jäsen Jukka Kärkkäinen.

EU:n potilasdirektiivi ei sulje pois alueellisia ja paikallisia palvelukoreja. Paneelikeskustelussa oltiin kuitenkin yksimielisiä siitä, että kansallinen ohjeistus turvaisi kansalaisten tasavertaisuuden.

Suomen Nivelyhdistyksen puheenjohtaja Esko Kaartinen ja tiedottaja Katri Kovasiipi sekä Suomen Mielenterveysseuran puheenjohtaja Pentti Arajärvi seurasivat paneelikeskustelua.