Terveyskeskuksissa työskentelevät lääkärit ovat jo pidempään olleet huolissaan terveyskeskustyön vetovoiman hiipumisesta. Uusia lääkäreitä on vaikea houkutella terveyskeskuksiin virkoihin. Tämä riippumatta siitä, sijaitseeko terveyskeskus rintamailla tai syrjäseudulla, kuuluuko virkavelvollisuuteen ilta- tai yöpäivystystä tai ei.

Peikkona uusille tulokkaille näyttää olevan määrältään rajoittamaton, monipuolinen, terveyttä edistävä, sosiaalisesti ongelmalähtöinen, psykiatrispainotteinen, riskianalyyttis-sisätautinen, pediatrisia näkökohtia unohtamaton yhteisöllinen geriatrinen näkökulma tietyn maantieteellisesti määritellyn alueen perheisiin sekä alueella mahdollisesti sijaitseviin kodinomaisiin hoivalaitoksiin.

Työtä helpottaa vielä toistaiseksi erikoissairaanhoidon piiriin kuuluvien erikoisalojen yksinkertaisempien, melkein jo hoidettujen potilaitten hoidon loppuun saattaminen joko vuodeosastoilla tai niitten ollessa ylikuormittuneena koti- tai avohoidossa sekä säädettyjen hoitoprotokollan mukaisten jälkikontrollinen asianmukainen hoitaminen joko yhteistyössä lähettävän tahon kanssa tai sitten aivan oman "best practise"- kokemuksen mukaan.

Kaikkeen tähän on terveysongelman tai sen epäilyn ilmettyä kullekin viranhaltijalle varattu kolme arkipäivää eli 72 (seitsemänkymmentäkaksi) tuntia hoidon tarpeen arvioimiseksi tai mikäli kyseessä on kiireinen (joko tilanteen luonteesta tai potilaasta johtuvista syistä) tapaus, tulee tilanne hoitaa heti ilman tarpeetonta viivytystä. Mikäli omalta, maantieteellisesti rajatulta alueelta ei ole saatavilla tarpeellista määrää ko. terveydellisiä ongelmia, niitten epäilyjä tai ehkäisyä, voi viranhaltija saada hoidettavakseen vastaavia tapauksia toiselta maantieteellisesti rajatulta alueelta tai jopa useammalta alueelta. Lisäksi, mikäli näillä alueilla ei ole tilapäisesti tai pysyväisluontoisemmin kyseenalaista viranhaltijaa saapuvilla, voi paikalla oleva viranhaltija, sen estämättä että hänellä itsellään on omalla maantieteellisesti rajatulla alueellaan yllin kyllin hoitamattomia terveydellisiä ongelmia, epäilyjä tai ongelmien ehkäisyä, joutua työnantajan niin määrätessä hoitamaan myös toisten alueitten potilaitten terveydellisiä ongelmia, niitten epäilyjä ja ehkäisyä. Tähän ei viranhaltijan kuitenkaan tarvitse varata erikseen aikaa, vaan se tulee arvioida samassa 72 (seitsemänkymmenenkahden) tunnin määräajassa tai mikäli kyseessä on kiireinen tapaus, tulee tilanne hoitaa ilman tarpeetonta viivytystä. Mikäli hoidon tarpeen arvioinnissa, tutkimuksissa tai hoidossa tapahtuu huolimattomuudesta tai muusta syystä virhe, on siihen suhtauduttava kuten oman maantieteellisesti rajatun alueen potilaan hoidon kyseessä ollen.

Usein kuulee kollegoiden ihmettelevän, miten syrjemmällä saa järjestettyä vapaa-ajan viettonsa ja osallistumisensa harrastuksiinsa sekä yhteydenpidon tuttaviinsa. Se ei ole yhtään sen vaikeampaa kuin kasvukeskuksissakaan. Kun hoitaa virkatehtävänsä asianmukaisesti ja jos vielä aikaa ja tarmoa jää hoitaa lomalla olevien tai pysyvämmin paikkakunnalta häipyneitten kollegojen työtehtävät, niin vapaa-aikaa ei yksinkertaisesti ole.

Kysymys työmäärän rajaamisesta kuuluu työnantajan direktio-oikeuteen, eikä siihen ole, edellä mainittuun viitaten tai muutoin työntekijän näkökantaa huomioon ottaen syytä puuttua, esimerkiksi yhdessä viranhaltijan kanssa sovittavan potilaslistan muodossa. Nykyäänhän asia hoituu työvoimaa vuokraavien firmojen kautta ilman, että sopimuksia tarvitsisi muotoilla uudelleen. Tämäkö on tosiasiallinen tarkoitus?