Raskaussyrjintä framille
Kuuma peruna raskaussyrjintä oli esillä luottamusmiesten neuvottelupäivässä. Lisäksi pohdittiin, kuinka tulla tehokkaaksi vaikuttajaksi.
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara puhui luottamusmiehille syrjinnästä työelämässä. Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi NLY:n aloitteen raskaussyrjinnän ehkäisemiseksi joulukuussa 2017.
Raskaussyrjintä on sitkeä ilmiö
Tasa-arvovaltuutetun yhteydenotoissa suurin yksittäinen ryhmä on syrjintäepäilyt työelämässä, Maarianvaara kertoi. Näistä puolet koskee raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
Raskaus- ja perhevapaakysymykset näkyvät myös ammattiliitoissa. Maarianvaaran mukaan liitoille tulee yhteydenottoja vähintään viikottain.
Raskaussyrjintä aiheutti paljon keskustelua. Useampi luottamusmies nosti esiin sen, että työntekijät eivät halua hankalan mainetta, mistä johtuen syrjintään ei uskalleta puuttua.
Tasa-arvosuunnitelma työkaluksi
Maarianvaaran mukaan työ- ja perhe-elämän yhteen sovittamisen edistämisvelvoite on työnantajalla. Työnantajan tulee laatia henkilöstön edustajien kanssa työpaikalle tasa-arvosuunnitelma, jossa ilmenee työpaikan tasa-arvotilanne ja toimintatavat tasa-arvon edistämiseen.
– Tasa-arvosuunnitelman pitää olla toimia työkaluna, ja se tulee päivittää joka toinen vuosi, Maarianvaara muistutti.
Vaikuttaminen on viestintää
– Vaikuttamiseen on monta määritelmää, mutta pohjimmiltaan vaikuttaminen on viestintää, sanoi VTT Petro Poutanen.
Lobbaus on vaikuttajaviestintää. Lobbauksessa pyritään vaikuttamaan päätöksentekoprosessiin. Jotta vaikuttaminen onnistuu, tulee prosessi tuntea läpikotaisin: ketkä ovat mukana ja mitä tiedontarpeita heillä on. Täytyy tuntea myös henkilöiden ja ryhmittymien taustat. Ajoitus on tärkeää.
– Kirkasta itsellesi, mitä tavoittelet. Ensin on ongelma, johonkin asiaan halutaan muutos. Mieti ketkä henkilöt ovat avainasemassa, kenen puheille pitää päästä jotta asia etenee. Priorisoi tavoitteesi, koska kaikki eivät todennäköisesti mene läpi.
– Arkisin vaikuttamisen muoto on auktoriteettiin nojaaminen. Suostuttelun tavoitteena on puolestaan saada ihminen ymmärtämään, että hänen kannattaisi toimia toisella tavalla, kertoi Poutanen.
Vaikuttaminen perustuu vuorovaikutukseen ja tarjoaa tietoa. Kasvokkain käytävä keskustelu on usein parempi keino kuin sähköpostien vaihto.
– Usein ongelma on siinä, että ihmiset tekevät asioita miettimättä miten se vaikuttaa eri sidosryhmiin. Aina kannattaa olla tietoinen miltä asiat näyttävät eri sidosryhmien silmissä, kertoi VTT Kalle Siira.
Valitse keinot tavoitteiden mukaan
Onnistunut viestintä on hyvin suunniteltua tavoitteellista toimintaa. Vaikuttamisessa on kaksi vaihetta. Ensimmäinen vaihe on suunnittelu, jossa mietitään mm. tavoitteet ja ajoitus. Toisessa vaiheessa hallitaan tilannetta eri viestinnän keinoin.