Viranomaisten suunnitelmat opiskelijoiden viransijaisuusehtojen kiristämisestä Suomessa aiheuttaa huolta ruotsissa opiskelevien suomalaisten medisiinareitten keskuudessa. Opiskelijat ihmettelevät myös maiden erilaisia tulkintoja eurolääkärikoulutuksen pituudesta. Useimpien medisiinarien mielessä on paluu valmistumisen jälkeen Suomeen.

Vielä joitakin vuosia sitten Ruotsissa opiskeli lääketiedettä reilut 100 suomalaista. Määrä on pudonnut muutamassa vuodessa, ja tällä hetkellä opiskelijoita on vajaat 40. Ruotsissa on kuusi lääketieteellistä tiedekuntaa. Suomalaisia opiskelee erityisesti Uppsalassa, Uumajassa ja Tukholmassa; yksittäisiä opiskelijoita on myös Linköpingissä, Göteborgissa ja Lundissa.

Suomalaiset Medisiinarit Ruotsissa -järjestön (SMR) aikaisempi puheenjohtaja Sini Lehtonen kertoo, että Ruotsin valintajärjestelmä muuttui tietyiltä osin muutama vuosi sitten. Aikaisemmin suomalainen ylioppilastodistus ja lukion päästötodistus pisteytettiin vanhan ruotsalaisen todistusjärjestelmän mukaan. Uusi laskentakaava antaa suomalaisille todistuksille uutta ruotsalaista todistusjärjestelmää vastaavan arvon. Suomalaisella todistuksella on kohtuuttoman vaikea saada ruotsalaisen järjestelmän täydet pisteet - samalla suomalaiset ovat päässeet ruotsalaisten arpapeliin, joka suoritetaan täysillä pisteillä hakevien keskuudessa opiskelupaikkoja jaettaessa. Suurin osa opiskelijoista valitaan kuitenkin kielellisesti vaikean yleisen korkeakoulukokeen ja haastatteluiden pohjalta. Valintasysteemiä harkitaan muutettavaksi lähitulevaisuudessa.

Viranomaisten suunnitelmat opiskelijoiden viransijaisuusehtojen kiristämisestä Suomessa ovat aiheuttaneet paljon huolta myös Ruotsissa.

- Suomeen tullaan yleisesti kesätöihin lääkärin sijaiseksi, toteaa SMR:n nykyinen puheenjohtaja

Eija Roine

. Hänen mukaansa Suomessa lääketieteen opiskelu painottuu enemmän perusterveydenhuoltoon kuin Ruotsissa. Yhtenä erona opiskeluissa on myös se, että Suomessa tehdään paljon tutkimustyötä ja jopa väitellään opiskeluaikana - Ruotsissa tämä on mahdotonta ilman vapaan ottamista opiskeluista.

Stina Ahlström puolestaan painottaa, että työnantajan velvollisuus on joka tapauksessa arvioida opiskelijan taidot. Tarjolla on monenlaisia työpaikkoja, joihin osaan voi mennä jo neljänkin vuoden opiskelujen jälkeen. Myöskään

Mathias Peth

ei näe mitään perusteita nostaa sairaaloiden rajaa nykyisestä neljästä vuodesta, koska sairaaloissa voi valita erikoisalan ja niissä on hyvät konsultaatiomahdollisuudet.

Eija Roineen mukaan suurin osa suomalaisista medisiinareista palaa valmistuttuaan Suomeen: erään arvion mukaan miehistä 80-90 %, mutta naisista vain noin puolet. Ero selittyisi Eijan kuuleman perusteella sillä, että naiset rakastuvat Ruotsissa ja jäävät sinne.

Suuri osa suomalaisista opiskelijoista on kotoisin ruotsinkielisiltä alueilta, esimerkiksi Pohjanmaalta. He palaavat näille alueille valmistuttuaan. Myös moni suomenkielinen työskentelee ruotsinkielisillä alueilla, sillä kielitaito on korvaamaton etu Suomen työmarkkinoilla.

Suomalainen eurolääkärikoulutus ihmetyttää

Perusterveydenhuollon lisäkoulutus eli eurolääkärikoulutus piteni Euroopan tasolla vuonna 2006 kolmeen vuoteen. Suomessa opiskelevien osalta Suomen valtio neuvotteli poikkeuksen, jonka mukaan koulutus voi jatkua toistaiseksi kaksivuotisena. Kolmivuotisuus koskee kuitenkin niitä suomalaisia, jotka valmistuttuaan palaavat Suomeen suorittamaan europalvelua esimerkiksi Ruotsista ja Virosta. Suomalaiset medisiinarit ovat ihmetelleet maiden erilaisia tulkintoja direktiivistä. Ruotsissa on yleisesti ottaen huonosti tietoa eurokoulutuksen olemassaolosta, ja kuntatyönantajat eivät sitä juuri tunne.

Sini Lehtonen peräänkuuluttaa pohjoismaista yhteistyötä työvoiman liikkuvuudessa, sillä nyt eri maista valmistuneet eivät ole enää samalla viivalla. Erityistä katkeruutta aiheutti opetusministeriön asetusmuutoksen aikataulu vuoden 2005 joulukuussa. Vuoden 2006 alusta eurokoulutus piteni kolmeen vuoteen retrospektiivisesti niiden ulkomailla valmistuvien lääkärien osalta, joilla koulutus oli kesken tai vaikka lähes kasassa vuoden 2006 alussa. Tätä on pidetty kohtuuttomana. Ihmettelyä herättää, että Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja oikeuskansleri eivät opiskelijoiden mukaan ole vastanneet SMR:n kannanottoon asiasta. Medisiinarit arvelivat, että koulutuksen pidentyminen Ruotsissa opiskelevien osalta saattaa vähentää kiinnostusta palata Suomeen töihin valmistumisen jälkeen.

Oma valatilaisuus ulkomailla opiskelleille?

Ruotsissa lääketiedettä opiskelevien järjestö, Suomalaiset Medisiinarit Ruotsissa (SMR) täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Asiaa juhlistettiin Uppsalassa maaliskuun lopulla. Juhlien yhteydessä pidettiin Suomen Lääkäriliiton jäseneksikutsumis- ja informaatiotilaisuus Uppsalassa kunnianarvoisessa Norrlands Nation -osakuntatalossa. Lääkäriliiton jäsenyyteen sekä edunvalvontaan liittyvistä asioista kertoi edunvalvontajohtaja

Markku Kojo

ja koulutus- ja työvoimakysymyksistä koulutusjohtaja

Hannu Halila

.

Uppsalassa haastatellut medisiinarit pitävät SMR:ää tärkeänä kanavana, jonka kautta saadaan tietoa Suomen asioista. Järjestö on myös hyvä kontaktimuoto eri puolilla maata toimivien kesken ja se mahdollistaa kokemusten jakamisen suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin välillä.

Ruotsissa opiskelevat medisiinarit pitävät tärkeänä, että he saavat Suomesta Lääkärilehden ja muita julkaisuja. Yhtenä ajatuksena keskustelussa tuli esille ulkomailla opiskelleiden oma tilaisuus lääkärivalan vannomiseksi. Eija Roineen mukaan tämä voisi saada ulkomailla opiskelleet tuntemaan itsensä todella tervetulleiksi takaisin Suomeen.