Lääkäriliiton näkemyksen mukaan sairaanhoitajat voisivat lisäkoulutuksen jälkeen uusia reseptejä, mutta eivät määrätä uusia lääkkeitä. Jälkimmäinen kytkeytyy vain taudin asianmukaiseen määrittämiseen ja on siten lääkärin työtä. Lääkäriliitto lausui hoitajareseptistä sosiaali- ja terveysministeriölle maaliskuun lopussa.

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan hoitajareseptin tavoitteet terveyskeskusten nykyistä paremmasta palvelukyvystä ja sujuvammista potilasprosesseista ovat perusteltuja, mutta lakia uudistettaessa on lisäksi vakavasti huomioitava sen vaikutukset lääketurvallisuuteen ja seurauksiin koko palvelujärjestelmässä.

Esityksellä ei anneta sairaanhoitajalle oikeutta määrittää tautia, ja uuden lääkityksen aloittamisen tulee pääsääntöisesti perustua diagnoosiin. Siten esitetty lääkkeenmääräämisoikeuden laajentaminen sopii lähinnä reseptien uudistamiseen jo tiedossa olevan taudin hoidossa ja säännönmukaisessa seurannassa mukana oleville sairaanhoitajille.

Suurten kansantautien, kuten diabeteksen, astman ja verenpainetaudin seurantaan ja hoitoon perehtyneille sairaanhoitajille voitaisiin riittävällä lisäkoulutuksella antaa alallaan reseptien uudistamisvaltuudet.

Hoitajien antibioottireseptit eivät tarpeen

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan hoitajat tarvitsevat merkittävää lisäkoulutusta lääkkeiden määräämiseen, sillä nykyisin ammattikorkeakoulujen lääkeaine- ja tautioppiopetuksen sisältö on niukkaa. Esitysluonnoksessa hahmoteltu 45 opintopisteen oppimäärä olisi huomattavasti vähäisempi kuin esimerkiksi Ruotsin hoitajareseptin suppean lääke- ja indikaatiolistan edellyttämä 40-50 opintoviikon eli 60-75 opintopisteen lisäkoulutus.

Hoitajille kaavailtu oikeus määrätä antibiootteja "tiettyihin lieviin, äkillisiin infektiosairauksiin" on asia, joka huonosti hoidettuna heijastuu koko palvelujärjestelmään, hoitotuloksiin ja -kustannuksiin.

EU-komissio on kiinnittänyt vakavaa huomiota mikrobien antibioottiresistenssin leviämiseen. Suomen tilanne on toistaiseksi ollut hallinnassa, mutta antibioottimääräyksiä on tarpeen ennemmin vähentää kuin lisätä. Lääkäriliitto ei siten pidä sairaanhoitajien antamia antibioottireseptejä tarkoituksenmukaisina.

Alaikäisten lääkemääräykset on tarpeen jättää hoitajareseptin ulkopuolelle, koska lasten farmakologia on riskialttiimpaa, muuntuu kasvun myötä ja perustuu osin vaillinaiseen tutkimusnäyttöön.

Valviran myönnettävä oikeudet

Esityksen myönteisinä puolina on muun muassa se, että työnantaja voi käyttää hoitajaa vastuullisempiin tehtäviin, sekä lisäkoulutettujen hoitajien parempi arvostus. Sairaanhoitajan parempi lääkeaineopin tuntemus tehostaisi myös hoitotyön vastuunvaihtoa sekä hoidon yksinkertaistumista potilaan kannalta silloin, kun hoitovastuu siirtyy sairaalasta terveyskeskukseen tai kotisairaanhoitoon.

Esitystä Valviran ja määräyksen antavan vastaavan lääkärin työnjaosta Lääkäriliitto ei pidä tarkoituksenmukaisena. Jotta tasalaatuisuus koko maassa turvattaisiin, vain Valviran tulee myöntää lisäkoulutettujen sairaanhoitajien rajatut ja osaamiskriteerien perusteella annetut lääkemääräämisoikeudet. Vastaavan lääkärin tulee puolestaan työnjohdollisesti päättää oikeuksien käyttämisestä toimipaikassa. Näin säilyy myös vakiintunut periaate, että vain lääkemääräyksen allekirjoittanut ammattihenkilö vastaa sen tarpeellisuudesta ja sisällöstä.