Valtakunnallinen luottamusmiespäivä houkutteli ­ennätysmäärän osallistujia Lääkäritalolle. Päivän teemana oli sote-uudistuksen eteneminen.

Luottamusmiesten koulutuspäivä yllätti suosiollaan, mutta tuoleja riitti kaikille.

Liiton hallituksen puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju muistutti avauspuheenvuorossaan luottamusmiestoiminnan merkityksestä soten kannalta.

– Tulevina vuosina on entistä tärkeämpää tietää mitä paikallisesti tapahtuu, jotta liitto pystyy auttamaan jäseniään myös alueellisesti.

Palkkausuudistuksessa riittää työsarkaa

Liiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm kertoi edunvalvonnan ajankohtaisista asioista sote-muutokseen liittyen.

– Yhteiskuntasopimuksen neuvottelut ovat edelleen käynnissä, mutta ratkaisu voi syntyä jo lähiviikkojen aikana. Jos sopimus syntyy, KT:lla on valmius myös sektorikohtaiseen tarkasteluun. Tällöin Lääkärisopimuksen osalta voitaisiin tehdä hieman erilaisia ratkaisuja tietyin sovituin reunaehdoin. Säästöiltä ei kuitenkaan vältytä, Lindholm huomauttaa.

– Vielä ei tiedetä, sisältääkö yhteiskuntasopimus työmarkkinaratkaisun. Keskustelussa palkkaraameista on edelleen esillä ns. joustavampi Suomen malli, joka perustuu vientiteollisuuslähtöiseen Ruotsin malliin. Myös paikallisen sopimisen elementti on mukana neuvottelupöydässä.

Palkkausuudistuksesta on käyty KT:n kanssa keskustelua viime keväästä lähtien, jotta palkkamallit ovat hyvissä ajoin käytettävissä uusilla sote-työnantajilla. Perinteisen peruspalkan ja henkilökohtaisen lisän sisältävän palkkamallin pohjalta on suunniteltu mallia, jossa osa perusmallin osuudesta korvattaisiin suoriteperusteisella osalla. Kumpaa tahansa mallia voitaisiin käyttää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon puolella.

– Koko palkkausjärjestelmän uudistus on niin laaja tehtävä, ettei sitä saada valmiiksi kuluvan kevään aikana, Lindholm toteaa.

Missä mennään sote-uudistuksessa?

Osastopäällikkö Kirsi Varhila STM:stä esitteli sote-valmistelun tavoitteita ja etenemistä.

– Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla palveluiden järjestäjien kantokykyä. Hallintorakenteeseen liittyy suuria poliittisiakin kysymyksiä, jotka pitää vielä ratkaista.

– Asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen tulee jatkossakin olemaan kuntien vastuulla, Varhila kertoo.

Sote-muutoksen ja integraation lähtökohtana on ihminen ja asiakaslähtöisyys.

– Tavoitteena on se, että jokaisella on mahdollisuus saada oikeita palveluja oikea-aikaisesti ja että palvelu on sujuva kokonaisuus. Tämän saavuttamiseksi on yhdistettävä joustavasti eri sosiaali- ja terveyspalvelujen keinoja ja osaamisia, ja nähtävä palvelu- ja hoitoketju kokonaisuutena, jossa asiakastieto siirtyy.

Valmistelu etenee kahta polkua, joista toinen keskittyy järjestämisuudistukseen ja rahoituksen irrottamiseen kuntapohjasta, ja toinen valinnanvapaus- ja monikanavauudistukseen.

– Kevään pääasiana on lakipaketin valmistelu, jonka tärkeimmät lait ovat maakunta-, järjestämis-, voimaanpano-, valtionosuus- ja tuloverolaki, Varhila listaa.

Vuoden 2015 lopulla tehtiin linjaus päivystävän sairaalaverkon tiivistämisestä vastaamaan väestön tarpeita. Erikoissairaanhoidon rakennemuutoksen tavoitteena on hillitä kustannuskehitystä ja saavuttaa säästöjä jo ennen sotea. Tähän pyritään alueellisen keskittämisen ja kannustavan rahoituksen keinoin.

– Laajan ja suppean ympärivuorokautisen päivystyksen osalta toimintaverkon uudistamisessa keskeistä on etäisyyksien huomioiminen ja saatavuuden sekä saavutettavuuden varmistaminen. Toimintamallilla tuetaan tehokkuutta ja laajennetaan palvelutuotannon monipuolisuutta. Edessä on isoja kysymyksiä, kuten se, miten paljon maakunta itse säätää palveluverkkoaan ja kuinka paljon säätö tapahtuu valtion toimesta. Myös määräaikaisesti lupaharkinnan piiriin kaavaillut laajakantaiset investoinnit on käytävä läpi, koska eri alueilla on hyvin erilaiset lähtökohdat sille, mitä laajakantaisella investoinnilla tarkoitetaan, Varhila jatkaa.

Työ- ja virkasuhteita tarvitaan jatkossakin

Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas KT:sta puhui henkilöstökysymyksistä sote- ja maakuntauudistuksessa.

– Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, jotka ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä ja työnantajia. Uudessa mallissa on maakuntatyönantajia ja kuntatyönantajia. Osa työnantajista lakkaa olemasta, mutta kunnat ja kaupungit pysyvät. Joka tapauksessa muutos tarkoittaa paljon aluehallinnollisia tehtäviä.Henkilöstö jakautuu KT:n arvion mukaan suurin piirtein kahtia maakuntien ja kuntien sekä kuntayhtymien välille. Sen sijaan alueittain kuntasektorilla henkilöstö jakautuu epätasaisesti, Nybondas-Kangas kertoo.

– Maakuntia koskevassa lainsäädännössä on ratkaistava useita henkilöstöä koskevia kysymyksiä, mutta suuret linjat ovat jo alustavasti tiedossa. Julkista valtaa käytetään edelleen, ja työ- ja virkasuhteita tarvitaan. Lausuntokierros on huhtikuun lopussa. Virkaehtojen ja palvelussuhteen yhtenäistäminen on ainakin kahden vuoden prosessi, ja lait pitää saada voimaan paljon ennen 1.1.2019, jolloin sote astuu voimaan.

– Lääkärisopimuksen vanha rakenne ei ole enää kaikilta osin tarkoituksenmukainen, koska uusien työnantajien myötä aletaan yhdistää erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhoitoa. Hinnoittelu ja yhteiset palkkamallit sekä työaikojen yhteensovittaminen ovat keskeisimpiä haasteita lääkärisopimuksen uudistamisprosessissa, Nybondas-Kangas päättää.