Sukupuolesta johtuva aliarvostus on osa työpaikkojen kulttuuria
Sukupuolesta johtuva ihmisten arvostus tai aliarvostus on selvästi osa työpaikkojen kulttuuria. Tilastokeskuksen julkaisema tutkimusraportti "Vähän enemmän arvoinen" kertoo sukupuolten tasa-arvokokemuksista työpaikoilla.
Monilla työpaikoilla on virallisesti säädeltyjä ja sukupuolineutraaleja käytäntöjä. Silti haastateltavat mainitsivat naisia aliarvioivia piirteitä, jotka ilmenevät asenteissa. Ne vaikuttavat heidän työuraansa tai siihen, miten he kokevat asemansa työpaikallaan.
Raportin aineistona ovat vapaamuotoiset teemahaastattelut, joilla tutkittiin sukupuolten tasa-arvokokemuksia työpaikoilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti sitä, mitä ilmiö on ihmisten omana kokemuksena. Se osoittaa, miten tärkeää arvostuksen saaminen on työpaikalla ja miten selkeästi se on tasa-arvokokemusten taustalla.
Arvostus näkyy erityisesti nimityksissä, palkkauksessa ja uralla etenemisessä. Naishaastateltavat kyllä näkivät joidenkin naisvaltaisten ammattien arvostuksen nousseen, mutta kokivat yhä olevansa aliarvostetussa asemassa. He eivät silti tuntuneet haluavan vaihtaa ammattia.
Useat haastateltavat kertoivat kollegoiden, työnantajan tai asiakaskunnan ennakkoluuloista, jotka antavat miehille erilaisia mahdollisuuksia kuin naisille. Jotkut olivat havainneet, että yrityksen ulkoisia asiakaskontakteja hoitamaan valitaan vain miehiä.
Naisten kokema epäoikeudenmukaisuus työelämässä on viimeisten kolmen vuoden aikana lisääntynyt. Tilastokeskuksen tuoreimman tasa-arvobarometrin mukaan yli 30 prosenttia naisista kokee sukupuolestaan olevan haittaa palkkauksessa. Haittaa kokevien osuus on lähes yhtä suuri, kun kyse on ammattitaidon arvostuksesta tai uralla etenemisestä. Osuudet ovat muutaman prosenttiyksikön suurempia kuin vuonna 1998 julkaistussa barometrissä.
Tutkimuksen perusteella sukupuolten tasa-arvo ja eriarvo näyttävät olevan hyvin syvällä ihmisten asenteissa ja toiminnassa ilmeneviä asioita. Ensireaktiona haastateltavat puolustelivat usein oman työympäristönsä tasa-arvotilannetta, koska eivät olleet ajatelleet tilanteita eriarvoisuuden näkökulmasta.
Naisvaltaisilla aloilla toimivat naiset kertoivat esimerkkejä eriarvoisuudesta koko alalla tai yhteiskunnassa yleensä. Miesvaltaisilla aloilla toimivat naiset puolestaan toivat esiin arkipäivän esimerkkejä ja omakohtaisia kokemuksia työpaikaltaan.
Haastattelut tasa-arvokokemuksista tuovat esiin uusia piirteitä siitä, miten eri sukupuolet saavat arvostusta työstään, miten työnjaot syntyvät ja säilyvät tai millaista kieltä työpaikoilla käytetään puhuttaessa naisista ja miehistä. Naiset olivat esimerkiksi havainneet, että miehet saattoivat pitää hyvänkin koulutuksen saaneita naiskollegojaan vain juoksevien asioiden hoitajina.
