Suomen Lääkäriliitto: Sähköisiä lääkitystietoja on säilytettävä viiden vuoden ajan
Suomen Lääkäriliitto on antanut eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausuntonsa lääkelain muuttamisesta sekä sähköiseen lääkemääräykseen liittyvistä laeista.
Sähköisen lääkemääräyksen lakiesityksessä on keveämpi ja toiminnan kannalta joustavampi suostumusmenettely kuin sähköiseen sairauskertomukseen liittyvässä lakiesityksessä. Potilaalle annetaan oikeus kieltää sähköisen reseptin käyttäminen ja salata yksittäisiä reseptejään. Tämä turvaa potilaan turvallisen kokonaishoidon ja arkaluonteisten hoitotietojen suojan.
- Potilasta tulee kuitenkin informoida hänelle aiheutuvasta riskistä, ettei hoitava lääkäri ehkä tiedä toisen tahon antamia lääkityksiä, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja
Risto Ihalainen
muistuttaa.Kotisairaanhoidolle annettava tiedot hoidettavien kokonaislääkityksestä
Lääkäriliiton mielestä saman vahvan sähköisen ammattihenkilövarmenteen on toimittava sekä sähköisen reseptin että potilaan sähköisen sairauskertomuksen avaimena. Lakiesitykseen tulee Lääkäriliiton mielestä lisätä myös kohta, joka mahdollistaa esimerkiksi kotisairaanhoidon vaihtuvien työntekijöiden tiedonsaantioikeuden hoidettaviensa kokonaislääkityksestä.
- Laajennettu tiedonsaantioikeus on tärkeä, sillä ikääntyviä ja huonokuntoisia monisairaita hoidetaan yhä useammin kotona, eivätkä hoitajina toimi läheskään aina edunvalvojat tai huoltajat.
Lääkitystiedoille viiden vuoden säilytysaika
Lääkäriliitto toteaa, että lakiehdotuksen mukainen lääkitystietojen 30 kuukauden mittainen säilytysaika reseptikeskuksessa on liian lyhyt, jos lääkärin tiedonsaantioikeus lakkaa sen jälkeen. Liitto esittääkin, että lääkitystietojen säilytysaikaa jatkettaisiin esimerkiksi viiden vuoden mittaiseksi, jolloin määräys olisi linjassa lääkelain lääkemääräysluettelon kanssa.
- On varsin tavallista, että potilaalla on yli 2,5 vuotta siten määrättyjä lääkkeitä käytössä. Myös potilasvahinkolain vanhenemismääräykset perustuvat vähimmillään kolmen vuoden moiteaikaan, Ihalainen perustelee.
Hän kertoo, että sähköisen lääkemääräyksen tavoiteaikataulu on haastava. Kokeiluhankkeessa käytetty reseptikeskusohjelmisto on rakennettava uudelleen ja sen koordinointi erilaisen lain alaisena toimivan kansallisen sairauskertomusarkiston kanssa vaatii vielä työtä. Myös kansallisen lääketietokannan kokoaminen vie aikaa. Tavoiteaikataulun haasteellisuutta lisäävät lääkkeiden sisämarkkinasäännökset ja muun muassa suostumusten ja rekisterinpitäjien osalta muuttuvat kansalliset korvauskäytännöt.
