Työelämässä esiintyy yllättävän paljon syrjintää. Ongelmatilanteissa kannattaa hakea tukea ­luottamusmieheltä.

Viime vuoden aikana pelkästään Etelä-Suomen aluehallintovirastoon tuli 170 ilmoitusta työsyrjinnästä. Erityisesti terveydentilaan kohdistuvien syrjintäkokemusten määrä on kasvussa. Läheskään kaikki syrjintätapaukset eivät tule viranomaisten tietoon. Etenkin seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden, etnisen alkuperän, vakaumuksen tai uskonnon perusteella tapahtuvia syrjintätapauksia jätetään usein ilmoittamatta.

Luottamusmiehille syrjintään puuttuminen ei aina ole helppoa. Lääkärikartellin maaliskuussa järjestämällä luottamusmiesten jatkokurssilla paneuduttiin syrjintää koskevaan lainsäädäntöön ja etsittiin ratkaisuja käytännön ongelmiin.

Eriarvoinen kohtelu kiellettyä

Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan esimerkiksi iän, sukupuolen, perhesuhteiden tai terveydentilan perusteella. Hyväksyttäviä perusteita eriarvoiselle kohtelulle ei ole monia. Tällainen poikkeus on mm. se, että lomautetulla työntekijällä on etuoikeus työhön ennen osa-aikaisia lisätyötä odottavia.

Syrjintä on kiellettyä niin työhönotossa, työsuhteen aikana kuin työsuhdetta päätettäessä. Työhönottoon luetaan paitsi valintapäätös myös työpaikkailmoittelu, haastatteluun kutsuminen ja kysymysten esittäminen haastattelussa. Tyypillistä syrjintää työhönottovaiheessa on raskauteen tai vanhemmuuteen perustuva syrjintä.

Tavallisia syrjintäriidan aiheita työsuhteen aikana ovat työn johtamiseen, työtehtävien jakoon, tehtävämuutoksiin ja työaikajärjestelyihin liittyvät asiat. Syrjintää esiintyy myös mm. työsuhde-etujen saamisessa ja koulutustilaisuuksiin pääsemisessä.

Syrjivää kohtelua sattuu myös työsuhdetta päätettäessä. Tyypillisin syrjintäkokemus on työsuhteen purku koeaikana työntekijän jouduttua sairauslomalle. Taloudellis-tuotannollisilla syillä tehtävissä irtisanomisissa syrjitään usein iän tai terveydentilan perusteella.

Syrjityllä oikeus korvauksiin

Mitä sitten pitää tehdä, jos kokee joutuneensa syrjityksi? Työntekijällä on velvollisuus esittää työnantajan toiminnasta seikkoja, joiden "voidaan olettaa" liittyvän kiellettyyn syrjintäperusteeseen. Tällöin syntyy ns. syrjintäolettama, ja todistustaakka siirtyy työnantajalle, jonka velvollisuutena on osoittaa, ettei syrjintää ole tapahtunut.

Jos syrjintää on tapahtunut, syrjityllä on oikeus vahingonkorvaukseen. Tasa-arvolain nojalla hyvitys on vähintään 3 240 euroa, ja yhdenvertaisuuslain nojalla enimmillään 16 430 euroa. Rikoslain mukaan syrjintään syyllistynyt voi saada rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enimmillään kuusi kuukautta, ja syrjityksi joutunut voi saada korvausta henkisestä kärsimyksestä ja taloudellisesta menetyksestä.

Tasapuolinen kohtelu ja syrjinnän kielto lainsäädännössä

Perustuslaki 6 §

Työsopimuslaki 2:2 §

Kunnallinen viranhaltijalaki 3:12 §

Yhdenvertaisuuslaki 6 §

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 7 §

Rikoslaki 47:3 § ja 47:3a §

Työturvallisuuslaki 18 § ja 28 §

Mihin voit ilmoittaa syrjinnästä?

➤ Voit ottaa yhteyttä oman työpaikkasi luottamusmieheen tai Lääkäriliiton lakimiehiin.

➤Työelämässä esiintyy yllättävän paljon syrjintää. Ongelmatilanteissa kannattaa hakea tukea ­luottamusmieheltä.

➤ Tasa-arvolaista voit pyytää neuvoja tasa-arvovaltuutetulta.

➤ Työsopimuslain, kunnallisen viranhaltijalain ja yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltojen valvonta kuuluu työsuojeluviranomaisille aluehallintovirastoissa.