Viikon päästä pitäisi äänestää eduskuntavaaleissa. Mutta ketä? Väitetään, että nämä vaalit olisivat terveydenhuoltovaalit. Ainakin ehdokkaiden puheissa ja lupauksissa terveyden- ja sairaanhoito on ollut hyvin esillä liittyen tietenkin myös kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Puolueet lupaavat satoja, jopa tuhansia miljoonia euroja lisärahaa terveydenhuoltoon. Suurtenkin puolueiden johtajat ovat olleet huolissaan sairaanhoitajien huonosta palkasta ja vaatineet noin 20 % palkankorotusta hoitajille. Vaalien jälkeen sitten nähdään, miten tulevat hallituspuolueet pystyvät tästäkin lupauksesta luistamaan ilman saavutettujen poliittisten pisteiden menettämistä.

Lääkäriliitto yritti helpottaa ehdokasvalintaani järjestämällä vaalipaneelikiertueen. Paneelit onnistuivat muuten hyvin, mutta yleisöä oli useissa tilaisuuksissa yllättävän vähän. Itse olin Hämeen vaalipiirin tilaisuudessa Hämeenlinnassa. Panelistien lisäksi paikalla oli yhteensä 25 lääkäriä ja hoitajaa sekä paikallisen lehden Hämeen Sanomien toimittaja kuvaajineen. Taitava toimittaja pystyi tekemään jutunkin lehteen, vaikka oli paikalla vain tilaisuuden alussa.

Paneelin lääkäriehdokkaat olivat melkein yksimielisiä kaikista käsitellyistä aiheista. Joten tästäkään tilaisuudesta en saanut vastausta kysymykseeni, ketä äänestää? Muutenkaan eri puolueiden lääkäriehdokkaiden välillä ei ole kuin painotuseroja terveyspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Tulevien lääkärikansanedustajien pitääkin puoluekannasta riippumatta ajaa yhteisrintamassa eduskunnassa meille lääkäreille tärkeitä asioita. Muuten voivat sitten noudattaa puoluekuria.

Globaalit ongelmat voisin jättää näiden vaalien osalta huomioimatta. Haluaisin äänestää "siltarumpu"-poliitikkoa, joka lupaisi kantaa huolta oman maakuntani terveydenhuollosta. Viime vaalikauden aikana en ole lukenut tai kuullut keneltäkään paikalliselta tai valtakunnan tason poliitikolta yhtään kiittävää, kannustavaa tai aidosti kehittämään pyrkivää lausuntoa alueen terveyden- ja sairaanhoidosta. Kuitenkin koko Kanta-Häme elää nousukautta. Jo useita vuosia peräkkäin alue on ollut muuttovoittoinen. Teollisuus voi kohtuullisesti, palvelut toimivat ja rakentaminen on runsasta. Mutta silti, kuten muuallakin Suomessa, kunnat vuodesta toiseen alibudjetoivat terveys- ja sairaanhoidon menot ja joka syksy rutisevat kun terveydenhuolto ei pysy budjetissa. Hämeenlinna ylpeilee sillä, että se käyttää keskikokoisista kaupungeista vähiten rahaa asukasta kohden terveyden- ja sairaanhoitoon. Silti joka vuosi valitetaan varsinkin erikoissairaanhoidon kalleudesta, vaikka keskimääräistä pienemmillä kustannuksilla on kuitenkin sairaanhoitopiirissä saatu asiat hoidettua ja sairaanhoidon taso pidettyä korkealla.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin koko on vielä riittävä järkevään toimintojen toteuttamisen, kun tehdään suunnitellusti yhteistyötä naapuri- ja yliopistosairaaloiden kanssa. Osa poliitikoista on liittämässä Riihimäen aluetta ja siinä mukana Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikköä Hyvinkään alueeseen ja samalla HUS:iin. Yhtään sitä suunnitelmaa tiukasti vastustavaa lausuntoa en ole paikallisilta kanta-hämäläisiltä tai valtakunnan tason poliitikoilta kuullut. Kuitenkin se tarkoittaisi aluksi erikoissairaanhoidon loppumista Riihimäen sairaalasta, ja jatkossa myös Hämeenlinnan keskussairaalle kävisi samoin, koska sairaanhoitopiirin väestöpohja ei enää olisi erikoissairaanhoitoon riittävä. Oli syy mikä tahansa, niin alueen elinvoimaisuus ja muuttovoittoisuus loppuisi samalla, kun sairaalan toiminnot hiipuvat. Mutta vaikuttaa siltä, että paikalliset poliitikot ja eduskuntavaaliehdokkaat eivät tätä tajuaisi - tai sitten haluaisivatkin näin käyvän ja ovat siksi hiljaa.

Minulla on viikko aikaa löytää Don Quijote -ehdokas, joka lupaa vaikuttaa kunta- ja palvelurakenneuudistukseen siten, että nykyisen työpaikkani toiminta ja koko Kanta-Hämeen alueen elinvoimaisuus säilyy.