Tornionlaaksossa kehitetään alueen terveydenhuoltoa ennakkoluulottomasti kieli-, kunta- ja maarajoista välittämättä. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, alueella voi parin vuoden päästä valita lääkärinsä vapaasti valtakunnan rajojen yli.

Yksi aloitteentekijöistä Tornionlaakson yhteisen perusterveydenhuollon toiminta-alueen rakentamisessa on ollut Pellon terveyskeskuslääkäri Tapani Risku. Torniosta kotoisin oleva maalaislääkäri on vuosikymmenten aikana nähnyt rajattoman hoidon tarpeellisuuden alueen ihmisille.

- Hanke sai alkusysäyksen, kun yritimme myydä palveluita Övertorneålle, jota vaivasi pitkään jatkunut lääkäripula. Se oli kuitenkin byrokratian takia vaikeampaa kuin olisi voinut olla. Niinpä käynnistimme EU-hankkeen, jonka avulla tekisimme mahdolliseksi rajattoman hoidon alueella, hankkeen johtoryhmässä Risku kertoo.

Tavoitteena on, että potilaan valinnanvapaus rajan yli toteutuisi vuonna 2011. Tällöin myös potilas-, kuvantamis- ja laboratoriotiedot kulkisivat vaivatta maasta toiseen.

- Se voi olla optimista, mutta siihen tähtäämme.

Vastaus Paras-hankkeeseen

Hankkeen syksyllä käynnistyneessä ensimmäisessä vaiheessa on selvitetty, miten rajaton hoito saadaan mahdolliseksi. Asukkailta on kysytty muun muassa aikeista hakeutua hoitoon maarajojen yli.

Riskun mukaan kansalaisuudesta riippumatta kolme neljästä olisi valmis hankkimaan hoitoa naapurimaasta. Monesti lähin terveysasema on rajan toisella puolella.

- Ihminen ei jaksa lähteä ajamaan kymmeniä kilometrejä vain kielen takia.

Tärkeä tavoite on tuottaa perusterveydenhuollon palvelut omalla alueella laadukkaasti ja pitkäjänteisesti.

- Yhteistyö rajan yli on meidän vastauksemme Paras-hankkeeseen, Risku sanoo.

Erityisesti Ruotsin puolella terveyspalveluiden on oltava kunnossa, kun maassa astuu ensi vuoden alusta voimaan laki, joka mahdollistaa potilaiden vapaan valinnan julkisten tai yksityisten toimipaikkojen välillä.

Kulut korvattaisiin Tornionlaakson taksalla

Parhaillaan yhteistyöhankkeelle haetaan jatkorahoitusta vuosiksi 2009- 2011. EU-rahan lisäksi tarvitaan sekä valtion että kuntien rahoitusta. Jatkovaiheessa pohdittavana on muun muassa se, millä kriteereillä potilastietoja voidaan luovuttaa rajan yli. Myös lääkäreiden työmenetelmiä on tarpeen yhtenäistää.

Keskeinen asia on se, miten kustannukset jaetaan.

- Ratkaisuna olemme suunnitelleet niin sanottua Tornionlaakson taksaa, joka voitaisiin hyväksyä sekä Suomessa että Ruotsissa. Jos yhteisymmärrys löytyy, työ korvataan molemmin puolin taksan mukaisesti hoitavalle yksikölle.

Kustannuksista on halukkuutta päästä selvyyteen siksikin, että jo nyt muussa kuin kotimaassaan työskentelevät ihmiset saavat valita hoitopaikkansa vapaasti työskentelymaassaan EU-direktiivin mukaisesti.

- Tästä koituu vuodessa esimerkiksi Torniolle 350 >000 euron lasku. Kela ei tule asiassa vastaan, eikä kuluja korvaa hoitavalle maalle kukaan. Nyt direktiiviä ollaan laajentamassa perheenjäseniin ja eläkeläisiin, Risku kertoo.

Pitkät perinteet yhteistyölle

Yhteistyötä ei ole tarvinnut aloittaa tyhjästä, sillä Ylitornio ja Övertorneå ovat päivystäneet vuoroviikonlopuin 70-luvulta asti. Pari vuotta sitten yhteistyöhön liittyi myös Pello.

- Kerran vuodessa on pidetty kokous ja todettu, että hyvin on mennyt. Rahaa yhteistyössä ei ole koskaan vaihdettu.

Yhteistyötä on tehty myös hälytyskeskusten kesken ja sairaankuljetuksessa. Tietojärjestelmät ovat kuitenkin tähän asti hidastaneet toimintaa: Viranomaisverkko Virve ei saa toimia rajan yli.

- Ruotsalaiset saavat oman Rakelinsa ensi vuonna, mutta kenellekään ei ole tullut mieleen, että järjestelmät keskustelivat keskenään. Me vaadimme, että ne on saatava pelaamaan.

"Tappelevat nyrkit veressä"

Riskun mukaan hyvästä yhteistyöstä huolimatta tiettyä asenteellisuutta löytyy rajan molemmin puolin edelleen.

- Ruotsi ei ole aina niin tasa-arvoinen kuin ajatellaan. Siellä on edelleen "me ja muualta tulleet" -jaottelua. Suomalaisista ajatellaan, että ne juovat viinaa ja tappelevat nyrkit veressä, seitsemän vuotta Ruotsin Pajalassa ylilääkärinä työskennellyt Risku sanoo.

Hoitokäytännöissä ei ole ratkaisevia eroja.

- Kumpikin saa aikaan samat tulokset omalla tavallaan.

Lääkärit ovat suhtautuneet hankkeeseen rauhallisesti, mutta Risku myöntää, että joillekin lääkäreille ruotsin kieli on suuri pelko. Risku toivoisi, että lääkärit näkisivät yhteistyön edut.

- Lääninhallituksessa minulta kysyttiin, että meneekö rekrytointimahdollisuudet, kun lääkäreiden olisi hyvä osata ruotsia. En usko näin käyvän. Ilmankin ruotsintaitoa selviää. Pian se nähdään, kun tarvitsemme uusia lääkäreitä töihin kahden lähtevän eurolääkärin tilalle.

Rajatonta hoitoa Tornionlaaksossa

000 Suomessa ja 20 >000 Ruotsissa

- Suomalaiset kunnat mukana hankkeessa: Ylitornio, Tornio, Pello, Kolari, Muonio, Enontekiö

- Ruotsalaiset kunnat: Haaparanta, Pajala, Övertorneå

- Kielet suomi, ruotsi, saame ja meänkieli

- Hankkeen rahoitus: suomenkieliset mukana olevat kunnat, Lapin lääninhallitus, Norrbottenin landsting ja Pohjoiskalotin neuvosto

- Ruotsissa perusterveydenhuollon järjestämisestä on vastuussa landsting, joka lähinnä vastaa Suomen sairaanhoitopiiriä