Uusittu Helsingin julistus parantaa tutkimuspotilaiden asemaa. Julistukseen on koottu eettiset periaatteet, joita pitää noudattaa kaikessa lääketieteellisessä tutkimuksessa ympäri maailman.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve valittiin viime huhtikuussa Maailman Lääkäriliiton WMA:n (World Medical Association) eettisen komitean puheenjohtajaksi. Hän on ollut keskeisesti mukana uudistamassa Helsingin julistusta.

- Helsingin julistus kohdistuu kaikkeen ihmisiin kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimukseen. Julistuksen ydinsanoma on se, että tutkittavien henkilöiden hyvinvointi menee kaiken muun yläpuolelle, Pälve toteaa.

- Julistus on keskeinen WMA:n toiminnassa, sillä koko järjestö rakentui aikoinaan juuri eettisten kysymysten ympärille. Taustalla oli lääketieteen etiikan toisen maailmansodan aikana kokema haaksirikko. Lääkärit syyllistyivät silloin hirvittäviin tekoihin. Esimerkiksi Dachaussa lääkärit tekivät keskitysleirivangeilla kokeita, kuinka kauan ihminen pysyy hengissä kylmässä vedessä ennen kuin kuolee.

- Keskeistä Helsingin julistuksessa on se, että potilaiden osallistumisen lääketieteelliseen tutkimukseen on oltava vapaaehtoista. Toinen tärkeä asia on, että tutkimussuunnitelmia arvioivat etukäteen eettiset toimikunnat, joiden toiminta on tutkijoista riippumatonta ja läpinäkyvää. Näin voidaan turvata tutkimusten eettisyys ja turvallisuus.

Mitä uutta?

Uusittu Helsingin julistus hyväksyttiin WMA:n yleiskokouksessa Brasilian Fortalezassa 19. lokakuuta. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota heikoimmassa asemassa olevien tutkittavien asemaan ja kehittyvissä maissa tehtäviin tutkimuksiin.

Tutkittavalle on kerrottava, mitä tutkimuksen jälkeen tapahtuu. Hänelle on kerrottava jo suostumusta kysyttäessä tutkimuksen jälkeisistä hoitomahdollisuuksista. Tutkittavalle on myös annettava tietoa tutkimuksen tuloksista, jos hän niin haluaa.

Tutkittavien henkilöiden asemaa vahvistaa ohje, jonka mukaan tutkimuksesta mahdollisesti aiheutunut haitta on hoidettava ja korvattava asiallisesti. Aiemmin haitoista ei julistuksessa ole ollut mainintaa. Lisäksi korostetaan tutkimukseen liittyvien riskien minimoimista.

Uutta on myös se, että tutkimusta tekeviltä edellytetään paitsi riittävää tieteellistä koulutusta myös eettistä tietämystä.

Sisällöllisten muutosten ohella on parannettu julistuksen rakennetta. Asiat on nyt koottu kahdentoista selkeän väliotsikon alle. Näin on haluttu lisätä tekstin luettavuutta ja ymmärrettävyyttä.

Jatkuva päivitys tarpeen

Helsingin julistus hyväksyttiin alun perin WMA:n yleiskokouksessa Helsingissä vuonna 1964, jonka jälkeen sitä on päivitetty useaan otteeseen, edellisen kerran vuonna 2008. Päivitykset ovat tarpeen, koska ympäröivä maailma muuttuu ja lääketiede kehittyy huimaa tahtia. Jatkuvasti nousee uusia eettisiä haasteita, joihin on vastattava.

Uusin päivitys päätettiin aloittaa WMA:n yleiskokouksessa vuonna 2011. Siitä käynnistyi parivuotinen prosessi.

- Prosessi oli varsin laaja ja avoin. Päivitystyön aikana WMA järjesti sidosryhmätapaamisia kaikilla mantereilla. Kun luonnos oli koossa, järjestettiin julkinen kuuleminen, jolloin niin järjestöt kuin yksityiset henkilöt saivat antaa kommentteja. Luonnokseen tuli kaikkiaan pitkälti toista sataa muutosesitystä, joita työryhmä käsitteli Washingtonissa kesäkuussa, Pälve kertoo.

Juhlakokous Helsingissä

Pälve pitää WMA:n eettisen toimikunnan puheenjohtajuutta suurena kunniana sekä liitolle että itselleen henkilökohtaisesti.

- Työmääräni on lisääntynyt sen myötä paljon, ja päivät ovat venyneet usein pitkiksi. Toisaalta työ on mielenkiintoista, ja lisää Suomen Lääkäriliiton arvovaltaa ja kansainvälistä näkyvyyttä.

Lisää näkyvyyttä on tulossa ensi vuonna, kun WMA järjestää Helsingissä julistuksen 50-vuotisjuhlakokouksen. Sen avaajaksi on lupautunut presidentti Sauli Niinistö.

Juhlakokouksessa käsitellään laajasti lääketieteen etiikkaa ja sen historiaa. Kokouksen yhteydessä julkistetaan myös juhlakirja. Kokouksen tarkka ajankohta päätetään lähiaikoina.

➤ Lisätietoa: www.laakariliitto.fi/liitto/etiikka/helsingin-julistus/