Työaikalaki ja päivystäjien työsuojelu
Lääkärisopimukseen 2000 oli nimetty työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää päivystyskorvaus- ja vapaapäiväjärjestelmiin liittyvät ongelmat ja tehdä ehdotukset uusiksi sopimusmääräyksiksi lähtökohtanaan se, että päivystysajalta syntyvien raha/vapaapäiväkertymien suhteellinen osuus verrattuna päiväajan ansioihin säilyy ennallaan tai pienenee. Jos päivystyksiä keskitettäessä päivystyskorvauksia olisi voitu tarkastella kokonaisuutena suhteessa lääkäreiden päiväaikaisiin ansioihin, niin koko päivystysrakennetta olisi voitu pohtia nykyistä avoimemmalta maaperältä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan jouduttiin keskustelemaan päivystyskorvausten ohentamisesta suhteessa päiväaikaisiin ansioihin. Keskustelut eivät johtaneet rakenteelliseen päivystyskorvausten tai päivystysvuorojen uudistukseen.
Lääkärisopimuksessa 2001-2002 nimitettiin työryhmä jatkamaan edellä mainitun työryhmän työtä toimeksiantonaan kiinnittää erityistä huomiota työaikalainsäädännön velvoitteisiin ja työsuojelullisiin näkökohtiin. Sopijaosapuolia kannustetaan tekemään tarvittaessa lääkärisopimuksesta poikkeavia kokeiluvirkaehtosopimuksia työ- ja lepoajoista, työaika- ja päivystyskorvauksista ja muista näihin liittyvistä palvelussuhteen ehdoista. Sopimus jatkaa: Myös paikallisesti voidaan tehdä edellä tarkoitettuja kokeiluvirkaehtosopimuksia, joissa on otettu huomioon paikalliset tarpeet, erityispiirteet ja työsuojelunäkökohdat.
Vaikka uudessa lääkärisopimuksessa ei ole erikseen nimettyä rahaa kuvatuille uudistus- tai kokeilutarpeille, luo sopimuksen teksti hyvän maaperän pohtia paikallisesti toimivia, nykyisestä päivystysjärjestelmästä poikkeavia malleja. Lääkäriliiton edunvalvontavaliokunnan sairaalatyöryhmä suunnitteli vuosi sitten raskaimpiin päivystyspisteisiin ns. kolmen lääkärin mallin. Malli on yksi vaihtoehto ajatella raskaimpien päivystysten tekemistä täysin uudelta pohjalta. Mallissa kolme lääkäriä kattavat yhden päivystyspisteen viikon päivystysvuorot ja ovat kyseisen viikon vapautettuina päivätyöstä. Kun tällainen päivystysviikko osuu kohdalle joka neljäs viikko, muodostuu työrupeama neljän viikon jaksoiksi, joista vain yhdellä on päivystyksiä. Päivystysten viikonloppusidonnaisuus ei lisäänny, vaikka lauantai- ja sunnuntaipäivystys katkaistaan klo 18. Malliin liittyy palkkarakenneuudistus, jonka mukaan perustyöajan palkka maksetaan ilman pidätyksiä ja päivystyskorvaus lasketaan huomattavasti nykyistä yksinkertaisemmin; esim. arkena (maanantaista perjantai-iltaan) 1,5-kertainen ja viikonloppuna (perjantai-illasta maanantaiaamuun) 2,0-kertainen tuntipalkka. Jos päivystysrenkaassa on 12 lääkäriä, vähenee kunkin lääkärin kuukauden työtuntimäärä noin 30 tuntia, josta maksettava palkanpidätys vastaa noin 10 tunnin aktiivivapaapidätystä. Mallin mukaan työaikalain ylityökatot eivät uhkaa ylittyä.
Lyhyesti kuvattu malli saattaa soveltua hyvin joihinkin päivystyspisteisiin, mutta sitä ei ole tarkoitettu kaikkien päivystyspisteiden ratkaisuksi. Paikalliset olosuhteet, lääkäreiden määrä jne. säätävät yksittäisten työpisteiden muutosten paineita ja malleja. Tulevien puolentoista vuoden aikana lääkärisopimuksen puitteissa kuitenkin pohditaan laajasti erilaisia päivystysrakenteiden uudistustarpeita. Koska mahdolliset kokeiltavat mallit on sovitettava yksittäisiin työpisteisiin, on kentältä saatava palaute ehdottoman tarpeellista. Voimakkaasti on kuulunut sekä nuorten että ikääntyneiden huuto sen suhteen, että 24 tunnin yhtäjaksoinen raskaimpien päivystyspisteiden työ on kohtuuttoman raskasta yksilölle ja se saattaa olla jopa potilasturvallisuuden kannalta kyseenalaista. Jo tämän vuoksi uudistukset ja erilaisten mallien hahmottaminen ja kustannuslaskenta on tarpeellista. Tässäkin itse päivystystyötä tekevät lääkärit osaavat varmasti ohjata kehityksen suuntaa paremmin kuin kirjoituspöydän ääressä toimintaa hahmottava osapuoli.
Itse otan erittäin mielelläni vastaan kaikki kommentit, mitkä liittyvät päivystysrakenteiden mahdollisiin uudistustarpeisiin ja uusiin päivystystyön tekemisen malleihin.
