Lääkärikollegalta saa aina apua ja tukea, ja hyvä työtoveri voi olla kuin vanha ystävä. Kilpailua on ilmassa silloin tällöin, mutta sen on todettu myös piristävän ja kannustavan. Mitä kirurgi, gynekologi ja vastavalmistunut lääkäri odottavat työtoveruudelta?

Gastrokirurgina TAYS:ssa työskentelevä Marja Hyöty kiittelee oman erikoisalansa ilmapiiriä tasa-arvoiseksi ja mukavaksi. Hänestä porukassa työskentely on pitkälti kiinni omasta suhtautumisesta. Mitään isojen poikien klubia ei ole tullut vastaan.

- Kirurgiassa on oma työkulttuuri, joka on sukupuolesta riippumaton. Klikkejä löytyy varmasti joka erikoisalalta. Pienistä jutuista ei kannata hermostua, vaan pitää ottaa monet asiat huumorin kannalta, Marja Hyöty sanoo.

Koko kirurgian alueella naisia työskentelee edelleen melko vähän, hieman yli 20 %. Kirurgian pääerikoisaloilla sukupuolijakauma vaihtelee: gastroenterologisessa kirurgiassa naisia on nykyisin jo melkein 30 %, kun taas ortopediassa heitä on 11 % ja sydänkirurgiassa vain vajaat 10 %.

Kirurgian työkulttuuri on muuttunut vuosien varrella, kun naisia on tullut lisää alalle. Työuransa alussa Marja Hyöty koki joskus, että häntä katsottiin ihmeissään - erityisesti potilaat tekivät näin.

- Eräs vanhempi mies sanoi kerran, että jos elämässä aikoo päästä helpolla, niin ei pidä ryhtyä kirurgiksi. Alussa kuulin kaikenlaisia koomisia juttuja, mutta ei niitä kannattanut ottaa niin vakavasti.

- Ehkä naisten mukana olo vaikuttaa kuitenkin positiivisesti gastroenterologisen kirurgian työkulttuuriin. Ymmärrän kyllä, että sydänkirurgiassa naisia on vähän, sillä työn sitovuus ja kuormittavuus on suuri.

Hyvä työkaveri on kuin ystävä

Hyödyn mielestä naisten kanssa on hieman erilaista tehdä työtä kuin miesten kanssa. Hän viihtyy kyllä hyvin molemmissa porukoissa.

- Nyt on mukavaa, kun on myös naisia työkavereina. Silloin, kun emme ole potilaiden kanssa tekemisissä, naiset puhuvat omia juttujaan ja miehet omiaan.

Marja Hyödyn mielestä hyvä työkaveri on kuin vanha ystävä: niin luotettava, että hänen hoitoonsa voisi jättää vaikka omaisensa. Hyvältä työtoverilta uskaltaa kysyä myös tyhmiä kysymyksiä.

- Minulla on myös erittäin luotettavia miespuolisia työtovereita, joiden kanssa on mukava tehdä töitä.

Hyöty toteaa, että yliopistosairaalassa on kilpailua. Miehet ovat päässeet johtajanpaikoille naisia useammin, koska he pyrkivät niihin ja haluavat myös uhrata työlle enemmän aikaansa.

- Naiset sen sijaan haluavat usein juuri potilastyöhön.

Naiset toivat pehmeän vivahteen

OYS:ssa työskentelevä gynekologi Jouko Järvenpää toteaa työskentelevänsä mielellään naisten keskellä

- Kahta vuotta lukuun ottamatta esimiehenikin on ollut nainen, ja se on ollut minusta ihan luonnollista ja toiminut oikein hyvin. Aina minä olen tehnyt työni naisten ympäröimänä, Jouko Järvenpää naurahtaa.

Enemmistö gynekologeista oli miehiä, kun Järvenpää aloitti lääkärin työt 1970-luvulla. Naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistui Järvenpään aikana Kainuun keskussairaalassa 1980-luvun alussa yhtä paljon miehiä ja naisia. Nyttemmin gynekologien sukupuolijakauma on keikahtanut niin, että miesgynekologeja on enää noin 30 %.

Vielä 1970-luvulla ajateltiin, että gynekologia ja varsinkin synnytyssalityö ovat karskia miehistä hommaa. Naiset ovat sittemmin tuoneet työskentelyyn pehmeämmän vivahteen.

Järvenpää on miettinyt joskus, miksi naistentaudit ja synnytykset eivät enää kiinnosta erikoistumaan aikovia nuoria miehiä.

- Yliopistoklinikalla työskentelevänä lääkärinä pitääkin pohtia sitä, että emmekö ole osanneet antaa työstämme nuorille oikeaa kuvaa.

Myös miesnäkökulmaa tarvitaan

Jouko Järvenpään mielestä sukupuoli ei juurikaan vaikuta työtoveruuteen. Hänellä on ollut sekä hyviä mies- että naiskollegoita.

- Aina olen saanut tukea ja apua, kun olen tarvinnut. Hyvä työtoveri on myös huumorintajuinen, kollegiaalinen, toisten työtä arvostava ja positiivisesti elämään asennoituva.

Lääkärikunnan naisistuminen tuo Jouko Järvenpään mielestä hyviä, feminiinisiä arvoja lääkärin työhön. Hän toivoo silti, että sukupuolijakauma olisi työpaikalla fifty-fifty. Miesnäkökulmakin on joskus paikallaan.

- Arvelen, että saavutetusta sukupuolten tasa-arvosta huolimatta perheenäidin on edelleen hankalampi esimerkiksi päivystää kuin perheenisän.

Hänen mukaansa periferian lääkäripulaan vaikuttaa varmasti se, että naiskollegan miehellekin pitäisi löytyä työpaikka samalta paikkakunnalta, tai ainakin kohtalaisen läheltä.

- Ja vielä nykyisinkin perheen asuinpaikan ratkaisee enemmän miehen kuin naisen työpaikka.

Kollegiaalisuus ohittaa sukupuolen

Viime keväänä lääkäriksi valmistunut Marja Pasanen toivoo, että työyhteisössä olisi ryhmädynamiikan vuoksi tasapuolisesti niin miehiä kuin naisia, tai ainakin jonkin verran molempia. Työkaverit ovat hänelle ennen kaikkea lääkärikollegoita, olivat he sitten miehiä tai naisia.

- Minusta työkaverit ovat ennen kaikkea yksilöitä: hyvät tyypit ovat aina hyviä tyyppejä, iästä tai sukupuolesta riippumatta, sanoo nyt Hyvinkään sairaalassa anestesiologian sairaalalääkärinä työskentelevä Marja Pasanen.

Lääketieteen opiskelijoiden yhdessäolo on tiivistä opintojen alusta lähtien sekä yliopistolla että vapaa-aikana, ja porukassa muodostuu paljon ystävyyssuhteita. Marja Pasanen ajattelee, että myöhemmin myös työtovereista voi tulla hyviä ystäviä.

- Hyvä työtoveri joustaa tarvittaessa ja ottaa muut huomioon työyhteisössä sekä arvostaa toisten työtä.

Marja Pasanen väitteli statiinien haittavaikutusten farmakogeneettisestä taustasta opiskelujensa ohella vuonna 2009. Nyt hän puntaroi erikoistumisalan valintaa: kirurgia ja anestesiologia kiinnostavat tällä hetkellä eniten.

- Erikoisalan sukupuolijakauma ei vaikuta valintaani mitenkään. Nyt tuntuu siltä, että erikoistumisella ei ylipäänsä ole mitään hirveää kiirettä.

Apua pyydetään ja saadaan

Sairaaloissa tehdään töitä usein kovassa kiireessä ja kiperissä tilanteissa. Tämä näkyy myös työpaikan ilmapiirissä.

- Kiire ja pitkät työvuorot sekä jatkuva paineen alla työskentely vaikuttavat väistämättä niin lääkäreiden kuin hoitajienkin työyhteisöön, Pasanen sanoo.

Hän on kokenut kilpailua enemmän työskennellessään tutkijana kuin ollessaan kliinisessä työssä.

- Joillakin erikoisaloilla esiintyy varmaan enemmän kilpailua kuin toisilla. Oman työkokemukseni perusteella sitä on esiintynyt enemmän kirurgian kuin anestesiologian puolella.

Marja Pasanen on ottanut sellaisen asenteen, että hän kysyy herkästi neuvoa vanhemmilta kollegoilta silloin, kun siihen on hyvä mahdollisuus. Hänen mielestään nuoren lääkärin pitää uskaltaa rohkeasti konsultoida tarvittaessa.

- Yleensä olen aina saanut apua muilta, kun sitä olen oikeasti tarvinnut.