1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Ulkomailla opiskeleva, asioi Valviran kanssa ajoissa
Liitto toi­mii 6/2020 vsk 75 s. 350 - 351

Ulkomailla opiskeleva, asioi Valviran kanssa ajoissa

Ulkomailla lääke­tiedettä opiskelevien ­suomalaisten lukumäärä on kasvanut tasaisesti 2010-luvun alusta. Tullessaan Suomeen töihin heidän on itse huolehdittava siitä, että heillä on Suomen lainsäädännön ja Valviran edellyttämät oikeudet työskennellä laillistettuna lääkärinä.

Ulkomailla opiskeleva,  asioi Valviran kanssa ajoissa Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Kelan tilaston mukaan lukuvuonna 2018–2019 tutkintoa ulkomailla suorittavia ja tähän opintotukea saavia lääketieteen opiskelijoita oli 1120 henkilöä.

Ulkomailla opiskelevien osalta puhutaankin joskus niin sanotusta kuudennesta tiedekunnasta, kun ulkomailla kouluttautuneista suurin osa aikoo palata Suomeen töihin ja erikoistumaan.

Opiskelijat hakeutuvat Suomeen kesätöihin

Ulkomailla opiskelevat loppuvaiheen opiskelijat työskentelevät usein Suomessa kesätöissä laillistetun lääkärin sijaisena. Opiskelijat paikkaavat monilla työpaikoilla kesän sijaistarvetta ja toisaalta saavat itse kokemusta Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä jo opiskeluaikana.

Tilapäinen työskentely laillistetun lääkärin sijaisena edellyttää, että opiskelija on merkitty terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Ulkomailla opiskelevien on itse haettava rekisteröintiä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta.

Jotta opiskelija pääsee aloittamaan kesätyöt ajallaan, on tärkeää huolehtia hakemuksen ja siihen kuuluvien liitteiden jättämisestä Valviralle ajoissa. Valvira ilmoittaa pyrkivänsä käsittelemään hakemukset noin kuukauden kuluessa.

Opiskelijan oikeudet riippuvat opintojen vaiheesta

Laillistetun lääkärin sijaisen työskentelyä koskevat oikeudet riippuvat siitä, onko opiskelija suorittanut neljännen vai viidennen vuoden opinnot.

Neljännen vuoden opintojen jälkeen opiskelijalla on oikeus toimia tilapäisesti lääkärinä kokeneemman lääkärin välittömässä valvonnassa sairaalassa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Opiskelijalla on oltava suoritettuna sen erikoisalan opintojaksot, johon kuuluvissa tehtävissä aikoo toimia. Päivystää hän voi vain kokeneen lääkärin rinnalla.

Viidennen vuoden opintojen suorittamisen jälkeen opiskelijalla on oikeus toimia terveyskeskuksessa myös muualla kuin vuodeosastolla ja myös päivystäjänä, kun hänelle on nimetty takapäivystäjä.

Liitto tarjoaa tietoa ulkomailla opiskeleville

Lääkäriliiton asiantuntijat tapaavat ulkomailla opiskelevia muun muassa Tuohilammen kesätapaamisessa elokuussa ja Baltia-koulutuksessa keväisin. Tilaisuuksissa opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus tavata toisiaan. Heille tarjotaan myös paljon hyödyllistä tietoa opiskelijan oikeuksista, mahdollisuuksista ja muista heille tärkeistä teemoista. Koulutustilaisuuksissa on pidetty esillä muun muassa erikoistumisopintoja ja työelämässä tarvittavaa juridista osaamista. On myös muistutettu Valviran hakuprosessista.

Myös liiton lakimiehet ovat saaneet ulkomailta opiskelevilta yhteydenottoja kesätöihin ja Valviran opiskelijaoikeuksiin liittyen. Liiton lakimiehet ohjeistavat ja neuvovat näissä tilanteissa.

EU-/ETA-maasta valmistunut voi työskennellä 30 päivää valmistumisesta

EU-/ETA-maassa lääketiedettä opiskellut voi valmistumisensa jälkeen työskennellä opiskelijaoikeuksin vielä 30 päivää, mutta ei yhtään enempää.

– Opiskelijaoikeuksilla ei saa työskennellä, jos valmistumisesta on kulunut yli 30 päivää. Ongelmana on, että monet toisessa EU-/ETA-maassa opiskelleet eivät hae laillistusta ajoissa, vaan jatkavat työskentelyä opiskelijastatuksella senkin jälkeen, kun 30 päivää valmistumisesta on kulunut, kertoo Valviran ryhmäpäällikkö, esittelijäneuvos Maarit Mikkonen.

Lue myös

Valviran käsityksen mukaan vaikuttaa siltä, että osa ulkomailla opiskelleista ei ymmärrä, että saatuaan väliaikaisen tutkintotodistuksen he todella ovat valmistuneita, eivätkä saa työskennellä ilman laillistusta yli 30 päivää. Vaarana on syyllistyminen rikoslain tarkoittamaan luvattomaan terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamiseen.

Laillistusta on siis muistettava hakea Valvirasta ajoissa. On myös huolehdittava, että kaikki hakemukseen tarvittavat liitteet ovat mukana.

Mikkonen muistuttaa myös hakemusten käsittelyajoista.

– Lainsäädännössä on asetettu Valviralle käsittelyajat: Valviran tulee lähettää hakijalle mahdollinen täydennyspyyntö yhden kuukauden kuluessa ja antaa päätös hakemukseen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kaikkien vaadittavien asiakirjojen vastaanottamisesta.

– Hakijat ottavat meihin usein yhteyttä ja kertovat, että he ovat juuri menossa töihin, ja laillistus pitäisi saada nopeasti. Virkamiehillä ei kuitenkaan ole oikeutta ottaa hakemuksia jonon ohi, ja tällaiset yhteydenotot käytännössä hidastavat hakemusten käsittelyä, Mikkonen toteaa.

Mikkonen sanoo, että jonon ohi laillistushakemus voidaan ottaa poikkeuksellisesti vain siinä tapauksessa, että hakijan esimies antaa konkreettisen selvityksen siitä, että potilasturvallisuus vaarantuu, jos hakijan hakemusta ei käsitellä pikaisesti.

Kirjoittajat
Mari Rusila, Sari Kosonen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Potilaat eivät tule koronavirustartunnan pelossa hoitoon, vaikka pitäisi

Vakavien sairauksien vuoksi hoitoon hakeutuvien määrä on puolittunut HUS:ssa Meilahden sairaalan neurologian päivystyksessä.

Ajassa
Tartuntoja 2 487, kuolleita 40

Varmistettuja tapauksia on tullut 179 lisää.

Kommentti
Pullon henki menettämässä puhtiaan?

Oltaisiinko epidemian huippu jo saavuttamassa vastoin kaikkia ennusteita, pohtii Heikki Peltola.

Ajassa
Influenssakausi on ollut laimea

Merkittävää ylikuolleisuutta ei ole havaittu missään ikäryhmässä.

Blogi
Ainoa mitä pitää pelätä, on pelko itse

Alikersantti Rokan sanoin ”jos sie lähet juoksemaa, nii sie saat juossa Pohjalahel saakka”, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Ajassa
Milloin COVID-19-potilas lasketaan parantuneeksi?

HUS julkaisi ohjeita siitä, milloin eristys voidaan purkaa ja koska potilas voidaan todeta parantuneeksi.