Sairaaloiden ja terveyskeskusten jättäminen tyhjilleen on holtitonta taloudenpitoa.

Terveydenhuollossa on totuttu luottamaan erikoistumiseen.

Johtuisiko siitä, että kiinteistötoimi on saanut huseerata terveydenhuollon rakennusten kanssa itsekseen? Ajatellaan sen tietävän, mitä niille on viisainta tehdä.

Mutta tietääkö se?

Vai tekeekö se pelkästään kiinteistöbisnestä?

Esimerkiksi Paimion sairaala sopi lääkäreiden mukaan erinomaisesti terveydenhoitoon, mutta he saivat lukea myyntihankkeesta lehdistä.

Vanhemmat sairaalat ovat potilaille ja työntekijöille miellyttäviä ympäristöjä. Monet lääkärit ovat vakuuttaneet näin Paimion sairaalan lisäksi Lastenlinnasta. Sote-uudistus uhkaa silti kiihdyttää purkuaaltoa, ja tyhjilleen jääneitä, jopa 1970–90-lukujen terveydenhoitorakennuksia puretaan läpihuutojuttuina (1).

Tuntuu, ettei kiinteistötoimi tiedä mitään muuta tapaa hoitaa vanhempaa rakennuskantaa.

Korjauskelpoisia rakennuksia, kuten Lastenlinna ja Kätilöopisto sekä Paimion lisäksi Kinkomaan, Nikkilän, Törnävän, Kellokosken ja Kirurgin sairaalat, jätetään tyhjiksi vuosikausiksi ja odotellaan sopivaa hetkeä purkamiselle.

Helsingissä Töölön tapaturma-asema on jo pantu maan tasalle, täysin turhaan. Marian sairaalan aluetta myllätään. Invalidisäätiön rakennuksia on purettu, ja tilalle on rakennettu asuintorneja.

Korjaus edullisempaa

Sairaalat, terveyskeskukset ja hyvinvointirakennukset on tehty kestäviksi, ja niitä ovat suunnitelleet parhaat arkkitehdit. Tyhjilleen jättämistä voi pitää holtittomana taloudenhoitona.

Tähän syyllistyy varsinkin Hus. Sisäilmaongelmat – tavanomainen tekosyy tyhjilleen jättämiselle – osataan nykyään korjata.

Voi myös kysyä, onko Husin uudisrakentamisvimma ylimitoitettua. Tyhjien kiinteistöjen korjaaminen tulisi edullisemmaksi. Kyse on myös ilmastonmuutoksesta: purkamisen ja sen jälkeisen uudisrakentamisen päästöpiikki on huomattava (2).

Korjauskustannuksia liioitellaan hävyttömästi.

Esimerkiksi Lastenlinnan arvio perustui järjettömän ylimitoitettuun suunnitelmaan, muun muassa julkisivujen uudistamiseen. Kun betoniasiantuntijat laskivat todellisen tarpeen, kustannus laski huomattavasti (3).

Lue lisää: Paluu Lastenlinnaan – uuteen geriatriakeskukseen?

Bouwcollegen, Hollannin rakennushallituksen, selvityksen mukaan sairaalatiloista vain 24 prosenttia on kuumaa sairaalaa eli leikkaussaleja, ensiapua, tehohoitoa ja diagnostiikkaa (4). Loppuun 76 prosenttiin kuuluvat vastaanotto- ja odotustilat, vuodeosastot sekä logistiikka sekä tekniset tilat.

Ne vaativat vain puhtautta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta – ja sellaisiksi potilaat voivat kokea vanhemmatkin tilat (5).

Ainutlaatuinen interiööri

Vaikka lasten ja nuorten psykiatrisista ja neurologisista palveluista on huutava pula, Lastenlinna on tyhjillään.

Julkisivu ja sisätilat ovat historiallisesti sekä rakennustaiteellisesti merkittäviä. 1940-luvun interiöörit ovat säilyneet ainutlaatuisella tavalla.

Jälleenrakennuskauden suurta kansallista ponnistusta rahoitettiin laajamittaisilla keräyksillä. Rakennus tehtiin Arvo Ylpön ja Elsi Borgin vision mukaisesti parantavaksi ympäristöksi. Se on vieläkin ehkä onnistunein esimerkki tästä intentiosta.

Mikä oikeus nykyisellä sukupolvella on tuhota näitä saavutuksia? Käyttötarkoituksen muuttaminen pilaisi interiöörit lopullisesti.

Lääkärit arkkiatri Risto Pelkosta myöten ryhtyivät toimiin ja vaativat rakennuksen palauttamista alkuperäiseen käyttöönsä (3). Rakennus voitaisiin korjata kevyesti ja säilyttävästi – siis myös edullisesti – ilman suuria muutoksia vastaanotto- ja tutkimustiloiksi, ehkä myös vuodeosastoiksi. Samalla voitaisiin lisätä lasten ja nuorten psykiatrisia palveluja.

Lue lisää: Lääkärit ja arkkitehdit vetoavat Lastenlinnan pelastamiseksi

Osan vuokraaminen lastensuojelulle toisi myös synergiaetuja. Sijainti Lastensairaalan läheisyydessä on sekin etu.

Kunnioitus tarpeen

Pieni osa sairaaloiden korkean teknologian toiminnoista vaatii uutta ja viimeisintä rakennustekniikkaa.

Suuri osa ei vaadi mitään, mitä ei vanhojen tilojen korjaamisella saataisi aikaan.

Ilmastonmuutoksen oloissa sairaalahallinnon ja kuntien pitäisi ennen yhtäkään uudisrakennus- tai purkupäätöstä tutkia, miten kiinteistöjä voitaisiin käyttää ja korjata tuleviin tarpeisiin (6).

Tyhjilleen jääneiden rakennusten korjaaminen terveydenhuollon tarpeisiin on täysin mahdollista. Siihen tarvitaan vanhojen rakennusten kunnioittamista, mielikuvitusta ja hyviä suunnittelijoita – joita on.

Lue lisää: AL: Taysin vanhat rakennukset halutaan purkaa