• Pauliina Pohjala

Uuden puheenjohtajan valinta sähköisti ilman

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Samuli Saarni.

Uuden puheenjohtajan valinta sähköisti ilman Kuva 1 / 2
   

Säpinää joulukuun valtuuskunnan kokoukseen tarjosi hallituksen uuden puheenjohtajan valinta. Puheenjohtajaksi valittiin Samuli Saarni, jonka vastaehdokkaana oli Tuula Rajaniemi. Molemmat ovat SELYn riveistä. Saarni on psykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri, sosiaalipsykiatrian ja terveydenhuollon etiikan dosentti sekä psykoterapeutti. Saarni on koulutukseltaan myös valtiotieteiden maisteri, sekä lääketieteen ja filosofian tohtori.

Ehdokkaat esittäytyivät valtuuskunnalle, jonka jälkeen kuultiin kannatuspuheenvuoroja molemmille ehdokkaille. Äänestys toteutettiin suljettuna lippuäänestyksenä, jonka Saarni vei äänin 35–24. Varapuheenjohtajiksi valittiin NLY:n Noora Ritamäki ja Yleislääkäreiden Jaana Puhakka.

Valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin hallituksen entinen puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju ja varapuheenjohtajaksi senioreiden Taito Pekkarinen.

Kollegiaalisuus haasteiden edessä

Kollegiaalisuutta on pidetty vahvasti esillä kuluvana vuonna.

– Lääkärikunnan yhtenäisyys on yksi isoista haasteista. Kollegakunnassa tavoitteet voivat olla keskenään ristiriitaisia, toiminnanjohtaja Kati Myllymäki kommentoi esitellessään strategiaa.

Valtuuskunnan jäsen Laura Seppälä toi puheenvuorossaan esille erikoislääkärien välisen kilpailun lisääntymisen, joka vaikuttaa Seppälän mukaan kollegiaalisuuden vähenemiseen arjessa.

– Jäsenyysasteessa on pieni trendi alaspäin, ja tähän meidän tulee tarttua, Myllymäki sanoi.

Jaksaminen puhututti

Suurin osa puheenvuoroista käytettiin keskusteltaessa lääkäreiden jaksamisesta. Laura Seppälä mainitsi Työolobarometrin olevan ristiriidassa kokemusten kanssa.

– Tuntuu että jaksamisongelmista ei haluta kertoa työnantajalle. Päivystäminen on kivaa ja moni haluaa tehdä sitä eläkeikään saakka. Tästä syystä sitä pitää keventää.

– Työhyvinvointi luodaan työpaikoilla, kertoi luottamuslääkäritoimikunnan puheenjohtajanakin profiloitunut Kristiina Toivola.

– Lähiesimies on tärkeä. Enemmän pitäisi työpaikoilla istua alas ja puhua yhdessä siitä mikä mättää.

Paljon kannatusta sai myös valtuuskunnan jäsen Kari-Pekka Martimon kommentti siitä, että lääkäreitä pitää tukea avun hakemisessa silloin kun he eivät sitä itse ymmärrä tehdä.

Yksityissektorin edunvalvonta nostaa päätään

Edunvalvonnan tarve kasvaa ja monipuolistuu. Lääkäriliiton tavoitteena on varmistaa lääkärien ansiotason kehittyminen kaikilla sektoreilla.

– Mehiläinen Länsi-Pohjaan saimme ensimmäisen yksityissektorin talokohtaisen työehtosopimuksen, joka oli iso juttu, Parkkila-Harju kertoi.

– Yksityissektorin työryhmä on myös päätetty muuttaa pysyväksi toimielimeksi.

Raskaussyrjintä ollut esillä

Neuvottelujohtaja Laura Lindholm kertoi edunvalvonnan katsauksessa raskaussyrjinnän olleen esillä vuoden mittaan. Luottamusmiehiä on koulutettu aiheeseen, mutta myös muu syrjintä on ollut esillä. Luottamusmiespäivillä on kuultu mm. tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaraa.

– Yhteydenottoja raskaussyrjintään liittyen on tullut nyt useampia, kun asia on ollut esillä, Lindholm kertoi.

Luottamusmiehiä tarvitaan

Uudet luottamusmiehet valitaan keväällä 2019 seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Lääkärikartelli on uudistanut luottamusmieskoulutusta, ja lanseerannut tähän mennessä mm. kaksi uutta verkkokurssia.

– Tunkua luottamusmiestoimintaan ei ole ollut. Edunvalvontaa tehdään kuitenkin myös paikallisesti, Parkkila-Harju sanoi.

– Meillä on paljon paikkoja, joissa on joku muu kuin lääkäri luottamusmiehenä. Se ei ole etujemme mukaista, Myllymäki kommentoi strategiakatsauksessaan.

Soten varasuunnitelma

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen antoi katsauksen sote-tilanteeseen.

– Meillä on suunnitelma sen varalle, että sote kaatuu. Terveydenhuoltoa pitää uudistaa joka tapauksessa. Terveyspalveluiden tarpeenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja saavutettavuuden varmistaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Näiden lisäksi tulee varmistaa hoidon jatkuvuus ja hoitoketjut, sekä laatu ja kustannustehokkuus. Perustason palveluiden riittävä resursointi on keskeistä.

Saattohoito vaaliteemaksi

Yksi Lääkäriliiton strategisista tavoitteista on lisätä potilaiden ja yhteiskunnan luottamusta lääkärien ammattietiikkaan ja osaamiseen.

– On tärkeää, ettemme juutu vain omiin piireihimme, vaan viestimme myös suurelle yleisölle. Omilla kasvoilla ja persoonalla viestiminen on tätä päivää, Parkkila-Harju sanoi.

Osana yhteiskunnallista vaikuttamista Lääkäriliitto on lanseerannut eduskuntavaalitavoitteet. Laadukkaan saattohoidon turvaaminen on yksi näistä tavoitteista. Vaalien alla toteutetaan hoitajajärjestöjen kanssa yhteinen saattohoitokampanja.

Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteisiin kuuluvat myös mm. tutkimusrahoituksen turvaaminen, uskomushoitolaki ja paperittomien terveyspalveluiden turvaaminen. Myös lääketieteellisen koulutuksen laatu on taattava.

› Lue myös haastattelu sivuilta 14–16.

Lisää aiheesta

Lääkärin työ muuttuu
Vuoden teemana on luottamus
Vielä ehdit tilata vuoden 2019 jäsenmaksun e-laskuna

Kirjoittajat
Pauliina Pohjala

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.