Verohallinnon uudistettu ohje terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksesta tulee voimaan toukokuun alussa. Lääkärien mielestä ohje vaatii vielä paljon selvennystä.

Verohallinto on muuttanut terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotusta koskevaa ohjettaan. Osa esteettisen kirurgian toimenpiteistä ja työnohjauksesta muuttuu arvonlisäverolliseksi 1.5.2014. Niistä peritään jatkossa 24 % arvonlisäveroa.

Lääkäriliiton yksityislääkäreille järjestämässä verokoulutustilaisuudessa uudistettu ohje herätti paljon keskustelua. Osallistujat pitivät ohjetta epäoikeudenmukaisena ja puutteellisena. Ohje jättää monien mielestä niin paljon harmaata aluetta, että sen perusteella on mahdotonta toimia.

Ratkaisuvalta Kelan virkailijoille

Uudistetun ohjeen mukaan ne esteettisen kirurgian palvelut, joista Kela myöntää sairausvakuutuskorvauksen, ovat jatkossakin arvonlisäverottomia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja. Sen sijaan ne esteettisen kirurgian palvelut, joista Kela ei myönnä sairausvakuutuskorvausta, ovat toukokuun alusta lähtien arvonlisäverollisia.

Tilanne on ongelmallinen, koska Kela ei anna päätöstä sairausvakuutuskorvauksesta etukäteen, vaan vasta hoidon jälkeen. Laskutushetkellä on epävarmaa, onko toimenpide arvonlisäverollista vai -verotonta. Minkäänlaista listaa siitä, mitkä toimenpiteet ovat arvonlisäverollisia ja mitkä eivät, ei verottajalla ole antaa.

Lääkäriliiton ja lääkäriyhdistysten mielestä ei ylipäätään ole oikein, että verotuskohtelu perustetaan Kelan virkailijan ratkaisuun. Käytännössä siis Kelan virkailijat määrittelevät, mikä on sairaudenhoitoa ja mikä taas esteettistä hoitoa, vaikka heillä ei ole lääketieteellistä koulutusta.

- Uudistettu verotusohje perustuu Euroopan unionin tuomioistuimen päätökseen. Olemme tietoisia linjaukseen kohdistuvasta kritiikistä. Toivomme, että pyydätte kirjallista ohjausta ja ennakkoratkaisuja, sillä rajanveto on vaikeaa, tilaisuudessa esiintynyt ylitarkastaja Kati Tamminen Konserniverokeskuksesta sanoi.

Lääkäriliiton lakimies Kati Lehtonen piti tilannetta kestämättömänä.

- Ei asiaa voi jättää lukuisten ennakkoratkaisujen varaan. Kun verohallinto antaa ohjeen, sen pitää jo sisältää linjanveto ja selvät rajaukset.

Liitto vaatii ohjetta uusiksi

Työnohjauksen osalta verohallinnon ohjeessa todetaan, että työnohjaukseksi kutsutuille palveluille ei ole muodostunut yhtenäistä käsitteistöä, ja siksi kunkin työnohjaukseksi kutsutun palvelun arvonlisäverotuksellista luonnetta on arvioitava erikseen. Ohjeen esimerkeissä kaikki työnohjauspalvelut on kuitenkin katsottu arvonlisäverollisiksi, eikä mahdollisen verottomuuden kriteereitä ole tarkemmin avattu.

- On vaarallista antaa tällaisella aikataululla uusi ohje. Se tarvitsee aika paljon selvennystä, Lehtonen totesi verokoulutustilaisuuden puheenvuorossaan.

Lääkäriliitto toimii aktiivisesti verohallinnon ohjeen uudistamiseksi. Liitto tekee yhteistyötä Suomen Plastiikkakirurgiayhdistys ry:n, Suomen esteettiset plastiikkakirurgit ry:n, Suomen Privaattidermatologit ry:n ja Lääkärityönohjaajat-alaosaston kanssa, jotta tilanteeseen saataisiin parannus.

Verohallinnon ohje terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksesta löytyy osoitteesta www.vero.fi > syventävät vero-ohjeet > arvonlisäverotus > terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus n

Monta ongelmakohtaa

Lääkäriyhdistykset kritisoivat verohallinnon uutta alv-ohjetta.

- Euroopan tuomioistuimen tuomiossa, johon verottaja uudessa ohjeessaan vetoaa, sanotaan, että päätöksen siitä, onko toimenpide ollut alv:n alaista vai ei, tekee hoitava lääkäri. Nyt sen tekeekin Kela. Miten lääkärin pitää toimia verotarkastuksessa? Miten hoitanut lääkäri voi potilassalaisuutta rikkomatta todistaa, että hänen tekemänsä toimenpide on ollut sairaudenhoitoa ja siten alv-vapaata? kysyy Suomen esteettiset plastiikkakirurgit ry:n puheenjohtaja Antti Koski.

- Olennainen asia on, kuka määrittelee, mikä on ohjeessa mainittua sairauden tai terveydellisen poikkeavuuden diagnosointia, hoitoa tai parantamista. Vain lääkäri saa maassamme tehdä diagnooseja, ei Kelan virkailija. Tälläkin hetkellä on suuria alueellisia eroja sairausvakuutuskorvausten myöntämisessä. Tämä asettaa niin potilaat kuin lääkärit eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella. Samoilla toimenpidekoodeilla voidaan hoitaa sairautta tai tehdä esteettistä hoitoa, toteaa Suomen Privaattidermatologit ry:n puheenjohtaja Kari Saarinen.

Suomen Plastiikkakirurgiyhdistyksen puheenjohtajan Susanna Kauhasen mielestä niin ammatinharjoittajan ja yrittäjän kuin potilaan oikeutta loukataan, kun verohallinnon ohje ei kerro, miten tulisi menetellä laskutushetkellä, jotta voidaan noudattaa arvonlisäverolain säännöksiä.

- Kela ei anna päätöksiä etukäteen, vaan päätös tulee aina takautuvasti. Näin ollen ammatinharjoittajan tai yrittäjän ei ole mahdollista tietää, tuleeko toimenpide laskuttaa arvonlisäverollisena vai -verottomana. Tällä kustannuserolla on suuri merkitys potilaalle. Yrittäjälle epäselvyys aiheuttaa taloudellisen riskin, mikäli hän ennakoi toimenpiteen olevan arvonlisäveroton, mutta joutuukin maksamaan palkkiostaan myöhemmin arvonlisäveron. Tai jos varmuuden vuoksi hinnoittelee kaiken arvonlisäverolliseksi, häviää hintakilpailussa toisille, Kauhanen toteaa.