Lääkäriliitto keräsi maalis-huhtikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa ajankohtaista tietoa lääkärien työhönsijoittumisesta, täydennyskoulutukseen osallistumisesta ja ammatillisen osaamisen kehittämisestä.

Työmarkkinatutkimuksessa olivat mukana kaikki vuonna 1943 tai sitä myöhemmin syntyneet Suomessa asuvat laillistetut lääkärit, joiden sähköpostiosoite oli Lääkäriliiton rekisterissä. Sähköinen kysely lähetettiin 19 212 lääkärille ja vastauksia saatiin 5 076 (26 %). Vastauskadon korjaamiseksi aineisto painotettiin sukupuolen, ikäryhmän ja erikoistumisen mukaan edustamaan koko alle 70-vuotiasta Suomessa asuvaa lääkärikuntaa.

Kaksi kolmesta kunnan palveluksessa

Maaliskuussa 2013 alle 65-vuotiaista lääkäreistä noin oli 90 % päätoimisesti työssä. Tämä tarkoittaa noin 17 800 lääkäriä. Työssä olevista lääkäreistä lähes kaksi kolmasosaa on kunnan palveluksessa. Sairaaloissa työskentelee noin 44 % työssä olevista lääkäreistä ja terveyskeskuksissa noin 21 %. Terveyskeskusten lääkäreistä 11 % työskentelee työvoimaa välittävien yritysten kautta. Yksityisillä lääkäriasemilla työskentelee tai yksityisvastaanottoa pitää noin 17 % lääkäreistä, yliopistolla on noin 5 % ja valtiolla 3 % työikäisestä lääkärikunnasta.

Nuoret lääkärit työskentelevät useammin terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa noin puolet lääkäreistä on alle 45-vuotiaita. Yli 70 % yksityisten lääkäriasemien, valtion ja säätiöiden sekä järjestöjen lääkäreistä on puolestaan yli 45-vuotiaita. Yksityisten lääkäriasemien tai yksityisvastaanottoa pitävistä 37 % on jo täyttänyt 55 vuotta.

Erikoislääkärien suhteellinen osuus on korkein yksityisillä lääkäriasemilla ja sairaaloissa, joissa työskentelevistä lääkäreistä lähes 70 % on erikoistunut. Terveyskeskuksessa toimivista lääkäreistä 45 % on erikoistunut ja erikoistumassa tai yleislääketieteen erityiskoulutuksessa on noin 34 %.

Osa-aikatyö on yleisempää yksityisellä sektorilla. Yksityisvastaanotoilla, järjestöissä ja säätiöissä työskentelevistä lääkäreistä noin 30 % tekee päätyötänsä osa-aikaisesti. Terveyskeskuksissa osa-aikatyötä tekee 21 % ja sairaaloissa 14 % lääkäreistä. Miehistä osa-aikatyötä tekee 14 % ja naisista 24 %. Miehillä osa-aikatyö on yleisintä 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä, naisilla 35-44 -vuotiaissa.

Lisätietoja verkossa www.laakariliitto.fi/tutkimus/laakarityovoima

Täydennyskoulutusta vajaat kahdeksan päivää vuodessa

Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain mukaan työnantajan tulee huolehtia terveydenhuollon henkilöstön riittävästä osallistumisesta ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Lääkäriliiton suositus on, että lääkärit osallistuisivat työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen vähintään 10 päivää vuodessa työnantajan kustantamana. Kyselyssä tiedusteltiin lääkärien osallistumista toimipaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen edellisen vuoden aikana. Yhdellä koulutuspäivällä tarkoitetaan vähintään kuuden tunnin mittaista koulutusta. Taulukossa 1 on esitetty lääkärien osallistuminen täydennyskoulutukseen erikoisalan mukaan ja taulukossa 2 toimipaikan mukaan.

Kaikista työikäisistä lääkäreistä 8 % ei osallistunut täydennyskoulutukseen vuonna 2012. Lääkäriliiton suositukseen vähintään kymmenestä täydennyskoulutuspäivästä ylsi vain neljännes lääkäreistä. Erikoistumattomat lääkärit osallistuvat täydennyskoulutukseen vähiten, heistä lähes joka viides ei osallistunut ollenkaan, ja suositukseen ylsi vain 16 %. Erikoislääkäreistä 5 % ei osallistunut täydennyskoulutukseen ollenkaan, ja 31 % ylsi suositukseen kymmenestä täydennyskoulutuspäivästä.

Erikoisalojen väliset erot täydennyskoulutukseen osallistumisessa ovat suuria. Parhaiten Lääkäriliiton suositukseen yltävät kirurgisten alojen, neurologian ja sisätautien erikoislääkärit, joista lähes 40 % kouluttautui 10 päivää tai enemmän. Anestesiologeista ja radiologeista alle joka viides ylsi liiton suositukseen. Myös osallistuneiden keskimääräisten täydennyskoulutuspäivien määrissä oli eroja erikoisalojen välillä. Kirurgisilla aloilla kertyi keskimäärin 10 täydennyskoulutuspäivää. Pediatrit, gynekologit, neurologit ja sisätautien erikoislääkärit ylsivät keskimäärin yli kahdeksaan koulutuspäivään. Radiologit, korva-, nenä- ja kurkkulääkärit sekä yleislääketieteen erikoislääkärit jäivät keskimäärin alle seitsemään täydennyskoulutuspäivän.

Sairaaloissa ja yksityisillä lääkäriasemilla päätoimisesti työskentelevistä lääkäreistä vain 6 % ei osallistunut täydennyskoulutukseen lainkaan vuonna 2012. Sairaaloissa noin joka kolmas ja yksityisvastaanotoilla joka neljäs lääkäri ylsi koulutuspäivien määrässä lääkäriliiton suositukseen. Terveyskeskuksien lääkäreistä 9 % ei osallistunut ollenkaan täydennyskoulutukseen ja noin joka kuudes lääkäri kouluttautui 10 päivää tai enemmän. Yliopiston ja valtion lääkäreillä täydennyskoulutukseen osallistumisen vaihtelu on erittäin suurta. Joka viides lääkäri ei osallistunut ollenkaan täydennyskoulutukseen, mutta noin kolmannes lääkäreistä kouluttautui 10 päivää tai enemmän.

Lääkäreillä oli keskimäärin vajaat kahdeksan täydennyskoulutuspäivää vuodessa. Näistä kuusi oli palkallisella työajalla ja kaksi oli palkattomalla virkavapaalla tai vapaa-ajalla. Palkattomia virkavapaita täydennyskoulutukseen käyttivät eniten silmälääkärit ja gynekologit, jotka myös usein pitävät yksityisvastaanottoa.

Lisätietoja verkossa: http://www.laakariliitto.fi/tutkimus/ammatillinen-kehittyminen/

Lääkärit Suomessa -tilastot julkaistu nyt kolmannen kerran

Uusi Lääkärit Suomessa -tilastot on julkaistu. Siihen on kerätty keskeisiä tietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta. Valtaosa tiedoista on peräisin Lääkäriliiton omista tutkimuksista, mutta mukana on myös muiden tilastotuottajien tietoja.

Lääkärit Suomessa -tilastot julkaistaan nyt kolmannen kerran. Julkaisu tarjoaa tietoja lääkäreistä ja lääkärityövoimasta, työssäolosta, lääkärien koulutuksesta ja ammatillisesta kehittymisestä, terveyspalvelujärjestelmästä ja lääkärien ansioista. Tilastoraportti palvelee edeltäjiensä tavoin laajaa lukijajoukkoa, johon kuuluu niin lääkäreitä, terveydenhuollon kehittäjiä, tutkijoita, toimittajia, viranomaisia kuin muita aiheesta kiinnostuneita.

Julkaisu löytyy sähköisenä Lääkäriliiton verkkosivuilta osoitteesta www.laakariliitto.fi/tutkimus.