Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden suorittaminen lisää ammattipätevyyttä, mutta ei välttämättä palkkaa. Valtaosa vakuutuslääkäreille tehtyyn kyselyyn vastanneista suosittelisi kollegalleen erityispätevyyden suorittamista.

Vakuutuslääkäreiden koulutusta kehittävä alaryhmä lähetti keväällä 2013 sähköisen kyselyn työikäisille vakuutuslääketieteen erityispätevyyden suorittaneille tai pätevöitymässä oleville vakuutuslääkäreille. Kyselyllä kartoitettiin vakuutuslääkärien näkemyksiä erityispätevyyskoulutuksesta ja sen kehittämistarpeista.

Kysely lähetettiin 91:lle erityispätevyyden suorittaneelle ja 10:lle erityispätevyyskoulutuksessa olevalle, ja vastauksia saatiin 71 (70 %). Vastaajista 67 tekee vakuutuslääkärin työtä. Vastaajista 90 % koki saaneensa ammatillista lisäpätevyyttä erityispätevyyden suorittamisesta vähintään kohtalaisesti ja 37 % paljon tai erittäin paljon.

Puolelle vastaajista erityispätevyys ei ollut vaikuttanut lainkaan palkkakehitykseen, kun taas 34 %:lla palkka oli noussut hieman ja 9 %:lla kohtalaisesti erityispätevyyden ansiosta. Urakehitykseen erityispätevyys ei ollut vaikuttanut lainkaan 39 %:lla, kun taas suotuisaa vaikutusta urakehitykseen raportoi 29 % vastaajista hieman, 17 % kohtalaisesti ja 11 % paljon.

Tutoria piti tarpeellisena 89 % vastaajista, ja 73 % arvioi saaneensa tutorilta ohjausta kutakuinkin sopivasti. Teoreettista kurssimuotoista koulutusta 80 % vastaajista piti sopivana.

Erityispätevyyskoulutus on vastannut käytännön työn tarpeita hyvin 20 %:lla ja tyydyttävästi 52 %:lla vastaajista. 65 % vastaajista suosittelisi erityispätevyyden suorittamista varmasti ja 31 % todennäköisesti kollegalle, joka tekee vakuutuslääkärin työtä.

Avoimia vastauksia eri osa-alueiden osaamistarpeesta ja koulutuksen kehittämisestä saatiin keskimäärin kaksi kultakin vastaajalta. Eniten korostuivat eri vakuutuslajit kattava lainsäädännön tuntemus, laaja sosiaaliturvajärjestelmän tuntemus, laaja kliininen tietämys sekä etuuskäsittelyn eri vaiheiden ja prosessiin perehtyneisyys hakijan kannalta. Lisää koulutustilaisuuksia toivoi 9 vastaajaa ja yliopiston roolin vahvistamista koulutuksessa 8 vastaajaa.

Vastausten perusteella erityispätevyyden suorittaneet käytännön työtä tekevät vakuutuslääkärit ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä koulutukseen. Saatuja ehdotuksia hyödynnetään pätevöitymisohjelmaa kehitettäessä.

Lisää läpinäkyvyyttä

Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden suorittaminen lisää ammattipätevyyttä, mutta ei välttämättä palkkaa. Valtaosa vakuutuslääkäreille tehtyyn kyselyyn vastanneista suosittelisi kollegalleen erityispätevyyden suorittamista.

Vakuutuslääketieteen erityispätevyys

➤ Vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmään yritetään lisätä sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavalla toimenpideohjelmalla. Toimenpiteitä valmistellaan alaryhmissä, jotka käsittelevät tiedottamista, päätösten perusteluja, muutoksenhakua, vakuutuslääkäreiden koulutusta sekä lääkärien osaamista, koulutusta ja yhteistyötä. Toimenpideohjelma valmistuu vuoden loppuun mennessä.

➤ Vakuutuslääketieteen erityispätevyys on perustettu vuonna 1994 ja päivitetty viimeksi helmikuussa 2013.

➤ Pätevöityjiltä vaaditaan tehtävään soveltuva erikoislääkäritutkinto, vähintään 3 vuotta käytännön palvelua puolipäivätoimisessa vakuutuslääkärin työssä, vähintään 60 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta, alan kirjallisuuteen perehtymistä sekä osallistumista päättökeskusteluun. Erityispätevyyden suorittaminen tapahtuu tutorin kanssa laaditun koulutussuunnitelman mukaan (1). Vakuutuslääkäreitä kuvaava selvitys on julkaistu Lääkärilehdessä erityispätevyyden siirtymäajan päätyttyä vuonna 1997 (2).