Terveydenhuollon johtamismallit ja johtajan kelpoisuus ovat alati esiin nouseva asia. Into johtamismallien muuttamiseen ja kokeiluihin on suurta, vaikka tutkimustietoa, muualta saatuja hyviä kokemuksia tai henkilöstön tukea asialle ei olisi. Kansainvälisesti arvioiden Suomen perinteisesti lääkärijohtoinen terveydenhuolto on halpaa ja korkeatasoista sekä potilaat tyytyväisiä. Onko tätä varaa riskeerata?

Pyrkimykset ovat ristiriitaisia. Viime aikoina on puhuttu paljon yksijohtajuudesta, mutta yllättäen näyttää siltä, että valta, vastuu ja resurssit pyritään hajauttamaan monissa uusissa suunnitelmissa. Ehkä terveydenhuollon kahden linjan organisaatio perinteineen vaikuttaa moneen lopputulokseen, vaikka alun perin siitä on saatettu pyrkiä eroon.

Toiminnan sujuvuuden ja vastuunkantajan aseman kannalta monet viritelmät ovat epäilyttäviä. Johtamisjärjestelmä on lääkäreille erityisen tärkeä, koska lääkäri johtaa lain mukaan sairaanhoitoa ja vastaa potilaiden diagnostiikasta ja hoidosta. Kukaan ei halunne joutua tilanteeseen, jossa kantaa vastuun, mutta ei ole valtaa tai resursseja. Ja kun toiminnat takkuilevat, syynä voi olla myös päällikön liian isot saappaat. Kaikkien halukkaiden auktoriteetti, osaaminen tai toimivalta ydintehtävässä, sairaanhoidossa, ei ehkä riitä terveydenhuollon johtamistehtäviin.

Johtajan tehtävä on saada alaiset toiminaan mahdollisimman hyvin yhteistä päämäärää kohti. Tämä edellyttää sitä, että johtaja pystyy hankkimaan riittävän arvostuksen alaisten keskuudessa. Hänen viestinsä on oltava perusteltu ja uskottava, jotta kriisitilanteessa ja muutoksessa rivit seisovat takana. Asiantuntijaorganisaatiossa johtajan aseman hankkiminen ei ole helppoa, mutta substanssin tuntemus ja aiempi oma kokemus auttavat asiassa.

Eräs lääkäreiden edunvalvonnan ajatuksia on, että kliinistä työtä tekevän lääkärin esimiehen tulee olla lääkäri. Tämä on perusteltavissa monin tavoin, myös ydintoiminnan sujumisen kannalta. Työn sisällön ja vaatimusten tuntemus auttaa toiminnan suunnittelussa ja järkevän koulutus- ja resurssitarpeen sekä oikeudenmukaisen palkkauksen arvioinnissa. Lisäksi, inhimilliset seikat huomioiden asetelma, jossa on matalammin palkattu tai vähemmän koulutettu esimies, voi johtaa ongelmiin. Useimmista se ei tunnu oikealta.

Terveydenhuollon johtamisjärjestelmät elävät koko ajan. Osaavan ja toimivaltaisen johdon turvaamiseksi lääkärien esimies- ja johtamiskoulutus järkevine mitoituksineen on saatava kuntoon.