Valtiolla työskenteleviä lääkäreitä on suhteellisen vähän ja lisäksi he työskentelevät hajallaan valtion virastoissa ja laitoksissa.

Lääkäriliitto perusti työryhmän, jonka loppuraportti hyväksyttiin Lääkäriliiton hallituksessa joulukuussa 2014.

Työryhmän puheenjohtaja, erikoislääkäri RaijaNiemelä Oulun yliopistollisesta sairaalasta on toiminut pitkään valtiosektorin ja sittemmin valtion- ja yliopistosektorin valiokunnassa ja myöhemmin edunvalvontajaoksen puheenjohtajana.

- Kun olin Lääkäriliiton puheenjohtajana, todettiin tarpeelliseksi perustaa työryhmä pohtimaan valtion sektorin edunvalvonnan kehittämistä. Seuraava hallitus asetti työryhmän lähes ensitöikseen, taustoittaa Niemelä.

Työryhmän jäsen Aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka muistuttaa, että on terveellistä tavata kollegoita, etenkin kun valtion lääkäreiden ryhmä on pieni ja kuitenkin ongelmat ovat samanlaisia. Hänen mukaansa tavoitteena on myös valtion lääkäreiden vuosittainen kuuleminen ja molemminpuolinen tiedonkulku.

Selkeä tarve edunvalvonnalle

- Valtion lääkäreiden palvelusuhteita määrittelee valtion sopimus eli valtion lääkäreillä ei ole omaa sopimusta kuten kunnalla työskentelevillä lääkäreillä. Lisäksi yksiköissä on omia sopimuksia ja käytäntöjä, jotka poikkeavat toisistaan, joten edunvalvonta on haastavaa. Lääkäriliitto ei ole suoraan neuvottelemassa sopimuksesta, Niemelä selvittää.

- Olemme JUKOn jäseniä, mutta meillä tai Lääkärikartellilla ei ole paikkaa JUKOn valtion neuvottelukunnassa, joten olemme aika kaukana neuvottelupöydästä. Lisäksi lääkäriluottamusmiehiä on valtiolla vähän, joten tieto ei pääse kulkemaan sitäkään kautta. 

Työryhmässä todettiin, että valtion lääkäreillä on selkeä tarve liiton edunvalvonnalle. Tärkeää on tiedonkulun parantaminen ja tehostaminen valtion lääkäreiltä liittoon sekä toisin päin. 

Työaikakorvauksia ja YT-neuvottelujen paineita

Työryhmän mukaan keskeisinä edunvalvontaa tarvitsevia asioita ovat muun muassa ansiotaso- ja palkkausasiat sekä todellisten työaikojen korvaaminen. Hannele Havanka mainitsee työmäärän ja resurssien epäsuhdan, joka on selkeä epäkohta.

- Työmäärä on monilla lääkäreillä suuri, minkä vuoksi työt venyvät yli työajan, mutta ylitystä tai tuntikertymiä ei useinkaan korvata tai ne esimerkiksi leikkautuvat säännöllisesti, muistuttaa työryhmän puheenjohtaja Raija Niemelä.

Monissa valtion yksiköissä on myös merkittäviä säästöpaineita ja YT-neuvotteluja on käyty, joten valtion lääkärien tukeminen näissä säästöpaineissa on tärkeää. Lisäksi lääketieteellisen asiantuntemuksen turvaaminen terveydenhuollon lainsäädäntöä valmistelevissa ja terveydenhuoltoa valvovissa valtion yksiköissä on ensiarvoisen tärkeää.

Lääkäriliitto aktiivisena

Lääkäriliiton on seurattava valtiolla työskentelevien lääkärien tilannetta, kehitettävä keinoja tiedonkulun parantamiseksi sekä pyrittävä vaikuttamaan ja edistämään edunvalvontaa käytettävissä olevin keinon.

- Mielenkiintoa ja aktiivisuuttakin varmasti löytyy, mutta tilanne on haastava myös valtiolla työskenteleville lääkäreille. Valtiolla työskentelevä lääkäri voi olla yksikkönsä ainoa lääkäri. Omaa valtion lääkärien sopimusta ei ole, yksiköissä on toisistaan poikkeavat toimintatapansa ja luottamusmiehiä on vähän, joten monissa ongelmissa voi olla melko yksin, Niemelä miettii.

Kehitystarpeita ja tehokkaampaa tiedonkulkua

Valtion edunvalvonnan aktiivinen kehittäminen nähtiin tarpeelliseksi ja valtion lääkärit tarvitsevat aktiivista edunvalvontaa. Tärkeä lähtökohta on tiedonkulun parantaminen.

- Keinona esitettiin mm. yhteyshenkilöiden sopimista valtion virastoihin ja laitoksiin sekä valtion laitosten lääkärien edustajien kuulemista vuosittain, Raija Niemelä kertoo työryhmän kirjaamista johtopäätöksistä.

Työryhmän mukaan Lääkärikartellin yhteistyön lisääminen on aiheellista edunvalvonnan tehostamiseksi. Valtiolla työskentelevillä hammas- ja eläinlääkäreillä on samantapaisia ongelmia.

- Lisäksi nähtiin hyvin tärkeäksi, että Lääkärikartelli tavoittelisi läsnäolo-oikeutta JUKON valtion neuvottelukuntaan, jotta pääsisimme vaikuttamaan paremmin neuvotteluihin ja tuomaan esille valtion lääkärien tarpeita. 

Työryhmän mielestä alueellinen toiminta ja yhteydenpito on tärkeää. Työryhmä suositteli, että piiriylilääkärit pitäisivät aktiivisesti yhteyttä alueellansa olevien valtion virastojen ja laitosten lääkäreihin ja valiokunnassa käsiteltäisiin valtion asioita säännöllisesti. 

- Valtion sektorin edunvalvonnassa on omat haasteensa kuten edellä on käynyt ilmi. Yhteydenpito valtiolla työskentelevien lääkäreihin on edunvalvonnan kannalta olennaisen tärkeää ja toivon, että työryhmän työn ja esitysten pohjalta onnistumme kehittämään ja parantamaan aktiivisesti valtion sektorin edunvalvontaa ja tuomaan sen lähemmäksi valtiolla työskenteleviä lääkäreitä, kiteyttää Raija Niemelä.

Valtion lääkärit työskentelevät

- Ministeriöt - Aluehallintovirastot - Valvira - Kela - THL - Fimea - Puolustusvoimat - Rise (Rikosseuraamusvirasto) - Valtion mielisairaalat